NHL pudotuspelikaavio 2027 – näin pudotuspelit ja sarjajärjestelmä toimivat

NHL:n pudotuspelikaavio muodostuu runkosarjan konferenssien, divisioonasijoitusten ja wild card -paikkojen yhdistelmästä. NHL:n pudotuspelijärjestelmä eroaa merkittävästi eurooppalaisista sarjoista, joten järjestelmä ei siis toimi automaattisesti niin, että runkosarjan ykkönen kohtaisi 16. sijoittuneen, kakkonen 15. sijoittuneen ja näin edelleen.

NHL-kauden 2026–27 runkosarjan loppuviikoilla riittää jännitettävää juuri pudotuspelikaavion muodostumisen kannalta. Alkavalla kaudella NHL:ssä pelataan 84 ottelun runkosarja ensimmäistä kertaa sitten kauden 1993–94.

Runkosarjan päätteeksi 16 joukkuetta etenee kevään ja kesän pudotuspeleihin. Stanley Cupin voittamiseen tarvitaan neljä ottelusarjavoittoa eli vähintään 16 otteluvoittoa.

Tässä artikkelissa käymme läpi, miten NHL:n pudotuspelikaavio 2027 muodostuu, minkälainen NHL:n kauden 2026–27 sarjajärjestelmä on ja kuinka paljon hyvä runkosarjasijoitus on historiallisesti auttanut mestaruuden tavoittelussa.

Miten NHL:n pudotuspelikaavio muodostuu?

NHL:ssä pelaa kaudella 2026–27 yhteensä 32 joukkuetta, joista puolet pääsee pudotuspeleihin. Pudotuspelikaavio jakautuu itäiseen ja läntiseen konferenssiin, joista molemmista mukana on kahdeksan joukkuetta. Pudotuspelipaikat määräytyvät divisioonasijoitusten perusteella – idässä Atlantic- ja Metropolitan-divisioonien mukaan ja lännessä Central- ja Pacific-divisioonien kautta.

Ensimmäiset 12 playoff-paikkaa menevät neljän divisioonan kolmelle parhaalle joukkueelle. Loput neljä ovat niin sanottuja wild card -paikkoja, joita on jaossa kummassakin konferenssissa kaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Atlantic-divisioonasta mukaan pudotuspelikevääseen voi päästä viisi joukkuetta ja Metropolitanista kolme. Sama pätee läntisen konferenssin divisiooniin.

NHL:n ensimmäisen kierroksen pudotuspelikaavio muodostuu seuraavasti:

Yllä olevassa taulukossa WC1 tarkoittaa paremman runkosarjapistemäärän kerännyttä joukkuetta ja WC2 heikompaa. Konferenssin paremmin sijoittunut divisioonavoittaja kohtaa ensimmäisellä kierroksella WC2-joukkueen eli konferenssin kahdesta wild card -joukkueesta heikommin sijoittuneen.

NHL:ssä käytössä on kiinteä kaavio, eli ensimmäisen kierroksen jälkeen tulevat otteluparit eivät määräydy runkosarjasijoituksen perusteella, vaan kaaviosta näkee jo pudotuspelien alkaessa joukkueiden polun kohti Stanley Cupia. Toisin sanoen siis ensimmäisen kierroksen saman kaaviohaaran voittajat kohtaavat toisella kierroksella ja näin edelleen. Nykyinen divisioonapohjainen järjestelmä otettiin käyttöön kaudella 2013–14.

NHL:n pudotuspelit ja Stanley Cupin voittaminen ovat kova haaste, koska kyseessä on neljän kierroksen järjestelmä: ensin 1. kierros, sitten toinen kierros, konferenssien finaalit ja lopuksi Stanley Cup -finaalisarja. Matkalla Stanley Cup -mestariksi on siis kukistettava neljä joukkuetta.

Kaikki neljä kierrosta pelataan haastavalla paras seitsemästä -järjestelmällä, jossa mitataan joukkueiden tasaisuutta, fyysistä kestävyyttä ja paineensietokykyä.

Pudotuspeleissä kotietu voi olla ratkaiseva tekijä, ja kahdella ensimmäisellä kierroksella sen saa runkosarjassa paremmin sijoittunut joukkue. Konferenssifinaaleissa ja Stanley Cup -finaalisarjassa kotietu menee enemmän runkosarjapisteitä keränneelle joukkueelle.

Miten NHL:n playoff-jatkoaika eroaa runkosarjan jatkoajoista?

NHL:n pudotuspeleissä tasatilanteessa ottelu ratkaistaan eri tavalla kuin runkosarjassa. Runkosarjassa pelataan yksi viiden minuutin kolme vastaan kolme -jatkoaika, ja sen päättyessä tasan haetaan ratkaisua voittolaukauskilpailussa.

Pudotuspeleissä jatkoajat pelataan normaalein säännöin viisi vastaan viisi -tyylillä. Jatkoajat pelataan 20 minuutin erinä ja ottelu päätty samantien, kun jompikumpi joukkueista tekee maalin, eli ensimmäinen maali ratkaisee pelin.

NHL:n playoff-ottelut voivat venyä huomattavan pitkiksi siksi, että jatkoerien määrää ei ole rajattu mitenkään, vaan otteluissa pelataan tarvittaessa useita täysiä eriä ennen ratkaisua.

NHL:n sarjajärjestelmä kaudella 2026–27: runkosarja laajenee 84 otteluun

NHL-kausi 2026–27 on hieman poikkeuksellinen, vaikka pudotuspeliformaatti pysyykin ennallaan. Tällä kaudella jokainen joukkue pelaa runkosarjassa 84 ottelua tavallisen 82 ottelun sijaan. Edellisen kerran 84 ottelun runkosarja pelattiin kaudella 1993–94. Kauteen 2025–26 verrattuna sarjan perusrakenne säilyy ennallaan: NHL:ssä pelaa edelleen 32 joukkuetta kahdessa konferenssissa ja neljässä kahdeksan joukkueen divisioonassa.

NHL:n runkosarja pelataan näin:

Uusi 84 ottelun runkosarja tekee divisioonien sisäisestä kilpailusta aiempaa selvempää. Jokaista seitsemää divisioonakilpailijaa vastaan pelataan neljä kertaa. Keskinäisten divisioonaottelujen määrää on siis nostettu kahdella per joukkue – ja juuri nämä ottelut ovat tärkeitä, sillä jokaisen divisioonan kolme parasta joukkuetta saavat suoran pudotuspelipaikan.

NHL:n runkosarjassa pisteytys on erilainen kuin monissa eurooppalaisissa jääkiekkosarjoissa. Voitosta ei saa kolmea pistettä, vaan kaksi pistettä. Jos jatkoajalla tai voittolaukauskilpailussa tulee tappio, saa siitä yhden pisteen. Varsinaisen peliajan tappioista ei saa pisteitä.

Jos joukkueet ovat runkosarjan päätteeksi tasapisteissä, paremmuus ratkaistaan ensin varsinaisen peliajan voittojen (RW), sitten varsinaisen peliajan ja jatkoajan voittojen (ROW) ja tämän jälkeen kaikkien voittojen määrän perusteella. Seuraavina vertailuperusteina ovat keskinäisistä otteluista saadut pisteet, maaliero ja tehtyjen maalien määrä.

Playoff-paikoista taistelu käy kauden aikana kuumana monella eri tasolla. Jokaisen divisioonan kolme parasta joukkuetta nappaavat suoran pudotuspelipaikan ja konferenssin sisällä käydään kilpailua myös kahdesta wild card -paikasta. Divisioonavoitolla ja korkealla runkosarjasijoituksella on merkitystä myös kotiedun kannalta.

Kauden 2026–27 runkosarja alkaa 29. syyskuuta 2026 ja päättyy 10. huhtikuuta 2027. Varsinainen NHL:n pudotuspelikaavio saa siis lopullisen muotonsa runkosarjan päätyttyä.

Mitä runkosarjasijoitus kertoo playoff-menestyksestä?

NHL:n pudotuspelijärjestelmät ovat muuttuneet vuosien saatossa, ja nykyinen divisiooniin ja wild card -paikkoihin perustuva järjestelmä otettiin käyttöön kaudella 2013–14. Poikkeuksena olivat kaudet 2019–20 ja 2020–21, jolloin käytettiin koronapandemian vuoksia poikkeavia pudotuspeliformaatteja.

Kun kaksi edellä mainittua poikkeuskautta jätetään pois vertailusta, nykyisellä wild card -järjestelmällä on pelattu kauden 2026–27 alkuun mennessä 11 vertailukelpoista playoff-kautta. Tämän ajanjakson Stanley Cup -mestarien runkosarjasijoitukset piirtävät kuvaa siitä, miten ratkaisevaa esimerkiksi oman divisioonan voittaminen on pudotuspelimenestyksen kannalta.

* = vertailusta on jätetty pois poikkeusformaateilla pelatut pudotuspelit 2020 ja 2021.

Mestaruusmäärissä huomiota herättää etenkin, että divisioonan kolmossijalta on noustu nykyisessä pudotuspelijärjestelmässä mestariksi peräti neljä kertaa. Tuorein tällainen esimerkki on Florida Panthersin vuoden 2025 Stanley Cup -mestaruus.

Vertailukelpoisilla kausilla 2022–2026 neljä viidestä Stanley Cup -mestarista on ollut divisioonavoittaja. Hallitseva mestari Carolina Hurricanes nappasi mestaruuden sijoituttuaan runkosarjassa Metropolitan-divisioonan ja itäisen konferenssin ykköseksi.

Historiadatasta nähdään myös, että wild card -sijoitukselta pudotuspeleihin lähtenyt joukkue ei ole nykyisessä järjestelmässä voittanut koskaan Stanley Cupia.

Presidents' Trophy ei ole ollut oikotie Stanley Cupiin

Runkosarjassa eniten pisteitä keränneelle joukkueelle annettavaan Presidents' Trophyyn liittyy paljon mystiikkaa – jotkut pitävät sitä jopa kirouksena pudotuspelimenestyksen kannalta.

Palkinto jaettiin NHL:ssä ensimmäisen kerran kaudella 1985–86. Kauteen 2026–27 mennessä se on jaettu 40 kertaa, mutta vain kahdeksan kertaa Presidents' Trophyn voittaja on voittanut samalla kaudella Stanley Cupin. Osuus on siis tasan 20 prosenttia.

Viimeisin tuplaan, eli runkosarjan ykkössijan ja Stanley Cupin samalla kaudella napannut joukkue on Chicago Blackhawks vuonna 2013. Vuoden 2026 Presidents' Trophyn voitti Colorado Avalanche, mutta pudotuspeleissä Avalanche putosi konferenssifinaaleissa hävittyään Vegas Golden Knightsille.

Lähihistoriasta on myös karuja ääriesimerkkejä siitä, miten runkosarjan mestari on romahtanut pudotuspeleissä. Tampa Bay Lightning voitti kaudella 2018–19 peräti 62 ottelua ja keräsi 128 pistettä, mutta putosi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Columbus Blue Jacketsia vastaan suoraan neljässä ottelussa.

Boston Bruinsin kevään 2023 farssi on vielä hurjempi esimerkki Presidents' Trophyn voittajan epäonnistumisesta pudotuspeleissä. Bruins teki NHL:n runkosarjaennätykset voittamalla huimat 65 ottelun ja ottamalla 135 pistettä, johti ensimmäisen pudotuspelikierroksen sarjaa Florida Panthersia vastaan jo 3–1, mutta lopulta hävisi seuraavat kolme ottelua ja putosi 1. kierroksella.

Nykyisen playoff-järjestelmän unohtumattomimpia tarinoita

NHL:n nykyisessä divisiooniin ja wild card -paikkoihin perustuvassa playoff-järjestelmässä on nähty upeita mestaruusmatkoja ja yllätyksiä. Muun muassa alle listaamamme esimerkit muistuttavat siitä, miten erilaisia NHL:n pudotuspelikeväät voivat olla:

Milloin NHL:n pudotuspelit 2027 alkavat?

NHL:n pudotuspelit alkavat runkosarjan päätyttyä. Kauden 2026–27 runkosarja päättyy 10. huhtikuuta 2027, ja vuoden 2027 Stanley Cup -pudotuspelit alkavat pian runkosarjan jälkeen huhtikuussa. Tarkkaa ensimmäisen pudotuspelikierroksen alkamispäivää ei ole vielä julkaistu.