Suomalaisten suhtautuminen uhkapelaamiseen on muuttunut

Suomalaiset suhtautuvat uhkapelaamiseen monin tavoin. Uhkapelaaminen on Suomessa suhteellisen yleistä, ja siihen liittyy niin positiivisia kuin negatiivisia näkökulmia. Osa suhtautuu rahapelien pelaamiseen viihteenä ja ajanvietteenä, kun taas toiset näkevät sen vakavana ongelmana.

1
ribbon
casino universe logoCasino Universe
125% 250€
Talletusbonus
50
Ilmaiskierrosta
2
casino friday logoCasino Friday
100% 200€
Talletusbonus
200
Ilmaiskierrosta
3
ribbon
highroller logoHigh Roller Casino
-
Talletusbonus
200
Kierrätysvapaat ilmaiskierrokset
4
ribbon
boost casino logoBoost Casino
100% 250€
Talletusbonus
50
Ilmaiskierrosta
5
ribbon
Ninja Casino logoNinja Casino
-
Talletusbonus
50
Ilmaiskierrosta
6
ribbon
sportuna logoSportuna Casino
100% 500€
Talletusbonus
200
Ilmaiskierrosta
7
spinarium logoSpinarium Casino
150% 750$
Talletusbonus
100
Ilmaiskierrosta
8
ribbon
supernopeaSuperNopea Casino
Ei bonusta
Talletusbonus
-
Ilmaiskierrosta

Moni suomalainen pitää erilaisia rahapelejä hauskana viihteenä: he saattavat pelata esimerkiksi lottoa, kasinopelejä tai vedonlyöntiä satunnaisesti tai säännöllisesti. Osalle erilaisten rahapelien pelaaminen voi olla myös tärkeä osa sosiaalista elämää, kun näitä harrastetaan yhdessä ystävien kanssa tai kivijalkakasinoilla.

Uhkapelaamiseen liittyy myös riskinsä, mistä moni on hyvin tietoinen. Nämä riskit vaikuttavat olennaisesti ihmisten suhtautumiseen uhkapelaamista kohtaan. Pelaaminen voi liiallisena aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia, riippuvuutta ja muita haitallisia seuraamuksia. Näihin on kuitenkin Suomessa onneksi tarjolla runsaasti erilaisia tukipalveluita ja hoitomuotoja.

Yhteiskunnassa käydään jatkuvaa keskustelua siitä, miten rahapelaamiseen tulisi suhtautua ja miten siitä koituneita ongelmia voitaisiin vähentää. Uhkapelaamisen sääntely, vastuullisuus ja valvonta ovatkin tärkeässä asemassa niin poliittisessa päätöksenteossa kuin kansalaiskeskusteluissa.

THL:n rahapelitutkimuksista käy ilmi suomalaisten suhtautuminen uhkapelaamiseen

Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee aika-ajoin erilaisia rahapelaamiseen liittyviä tutkimuksia. Näiden avulla pyritään selvittämään muun muassa rahapelaamiseen liittyviä mielipiteitä ja rahapeliongelmia sekä niihin liittyviä taustatekijöitä.

THL:n uusimmassa, reilu viikko sitten julkaistusa väestötutkimuksessa selvitettiin jälleen suomalaisten suhtautumista uhkapelaamiseen. Tämän tutkimuksen mukaan vuonna 2023 valtaosa suomalaisista suhtautui rahapeleihin negatiivisesti.

Kokonaisuudessaan noin 90 % kyselyyn vastanneista ihmisistä oli sitä mieltä, että rahapelaamisesta täytyisi luopua kokonaan. Puolestaan 61 % vastaajista sanoi, että nykyisessä elinympäristössä pelaamiseen on liikaa mahdollisuuksia. Vaikka tämä saattaakin pitää paikkansa, oli 67 % vastanneista silti eri mieltä siitä, että rahapelien kieltäminen olisi kannattavaa. Taasen 58 % kyselyyn vastanneista mainitsi, että ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus ja oikeus pelata pelejä silloin, kun he itse haluavat.

Kaiken kaikkiaan 20 % oli sitä mieltä, että uhkapelaaminen on hyväksi yhteiskunnalle, vaikkakin 55 % vastasi, että pelaaminen aiheuttaa ongelmia perhe-elämälle.

Tutkimuksessa korostettiin, että viimeisen 12 kuukauden aikana 70 % Manner-Suomessa asuvista 15-74 vuotiaista ihmisistä oli pelannut joitain uhkapelejä. Yleisintä pelaaminen on miesten ja 45-59 vuotiaiden keskuudessa eli tältä osin kaava toistaa edellisiä tutkimuksia.

Yksi tutkimuksen tuloksista oli myös, että Manner-Suomessa on noin 151 000 ihmistä, jolla on jonkin asteen rahapeliongelma. Yleisimmin ongelma esiintyy miesten ja nuorten aikuisten keskuudessa.

THL:n tutkimuspäällikkö Anne Salonen sanoi: ”Asenteet rahapelaamista kohtaan ja useat yksittäiset kysymykset vastaajien mielipiteissä heijastavat asenteiden muutosta, joka on linjassa rahapelaamisessa tapahtuneiden muutosten kanssa. Selvimmät muutokset rahapelaamisen vähenemisessä ja kriittisemmässä asenteessa rahapelaamista kohtaan havaittiin nuorilla aikuisilla.”

”Vastaajien mielipiteet paljastivat myös, että eri-ikäisten naisten, miesten ja ihmisten mielipiteissä oli osittain päinvastainen suuntaus”.

Yhteiskunnallisella tasolla uhkapelaaminen herättää keskustelua erityisesti rahapelien markkinoinnista ja sääntelystä. Monilla on huoli etenkin siitä, että nuoret ja haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset voivat joutua houkutuksen kohteeksi.

Yksi merkittävä askel rahapelaamisen sääntelyn ja valvonnan osalta on juuri tapahtunut, kun Suomessa otettiin vuoden alussa käyttöön uusi rahapelisääntö, joka edellyttää Veikkaus-peleissä pakollista tunnistautumista. Pakollinen tunnistautuminen estää alaikäisten pelaamisen, jonka lisäksi se mahdollistaa pelaamisen rajoittamisen erilaisten itse asetettavien pelirajoitusten avulla.

Suomessa uhkapelaamisen lopullinen kieltäminen tuskin tulee koskaan tapahtumaan, sillä rahapelituotot ovat suuri osa Suomen valtion budjettia. Niitä käytetään esimerkiksi hyväntekeväisyyteen ja yhteiskunnan tukemiseen.

Seuraava suuri steppi liittyykin sitten Suomen omaan lisenssijärjestelmään, jonka odotetaan saavan pian tuulta purjeisiinsa. Suomen uusi järjestelmä tulee muuttamaan asioita niin nettikasinoiden, pelaajien kuin valtion budjetinkin osalta.

Suomen lisenssi tuo muutoksia rahapelaamiseen

Suomen on tämänhetkisten tietojen mukaan määrä siirtyä lisensoituun nettikasinomarkkinaan viimeistään vuoden 2026 alussa. Tähän on siis aikaa vielä reilu puolitoista vuotta eli kysymysmerkkejä on edelleen paljon. Se on kuitenkin varmaa, että rahapelaaminen Suomessa tulee muuttumaan ainakin joiltain osin.

Lisenssijärjestelmän myötä ulkomaiset nettikasinot ja Veikkaus saadaan asetettua samalle viivalle, jolloin kilpailusta tulee vapaampaa. Jatkossa kaikki kasinot, jotka haluavat tarjota ja markkinoida rahapelejä Manner-Suomessa, tarvitsevat itselleen Suomen peliviranomaisen myöntämän Suomen pelilisenssin.

Lisenssijärjestelmän tavoitteena on taata turvalliset ja säännölliset markkinat. Suomalainen lisenssimalli perustuu huolelliseen selvitystyöhön, jonka korkeimpia prioriteetteja ovat valvonta, valvonnan riittävät resurssit sekä rahanpesun ja muun rikollisen toiminnan ehkäisy. Viranomaisvalvonnan myötä pystytään takaamaan, että kaikki kasinot toimivat rehellisesti samoilla säännöillä.

Turvallisen ja vastuullisen pelaamisen peruspilareihin kuuluu etunenässä markkinointi, jolla on suuri vaikutus ihmisten suhtautumiseen uhkapelaamista kohtaan. Tähän asti ainoastaan Veikkaus on saanut markkinoida pelejään Suomessa, mutta lisenssijärjestelmän myötä on odotettavissa, että kilpailusta tulee vapaata myös markkinoinnin osalta.

Yksi asia on varmaa ja se on se, että Suomen rahapelaamista valvova taho ei tule hyväksymään markkinoinnin osalta minkäänlaisia ylilyöntejä. Lisenssi vedetään satavarmasti heti pois kasinoilta, joiden markkinointi edistää haitallista pelaamista tai kohdistuu alaikäisiin. Ruotsin tapaan sakkoja tullaan varmasti jakamaan tarvittaessa, ja pelilisenssin hallussa pitäminen edellyttää ehdotonta panostusta vastuulliseen pelaamiseen.

Suomen pelilisenssi tulee parantamaan taatusti nettikasinoiden vastuullisuutta. On hyvin todennäköistä, että jokaiselta kasinolta tullaan vaatimaan ainakin talletus-, tappio- ja aikarajan sekä pelieston mahdollistaminen.

Lisääntyneen turvallisuuden ohella Suomen lisenssi tulee tietämään lisätuloja Suomen valtion kassaan. Valtio pääsee käärimään lisenssijärjestelmässä tuottoja lisenssimaksujen ja verotuksen kautta. Näistä maksuista Suomi tulee saamaan tärkeää kompensaatiota sille, että Veikkauksen markkinaosuus on laskenut huomattavasti viime vuosien aikana.

Timo Hämäläinen avatar
Timo HämäläinenKasinoasiantuntijaArtikkelit: 132
Erikoistuminen: Kasino-oppaat, iGaming-alan tuoreimmat trendit, maksutavat
Timo Hämäläinen on nettikasinoiden saralla ansioitunut sisällöntuottaja, joka haistaa alan uusimmat trendit. Timo on työskennellyt kasinoiden parissa vuodesta 2015 lähtien. Sisällöntuotannon lisäksi työkokemusta on kertynyt kasinoyhtiöiden asiakaspalvelusta sekä maksuosastolta. Vapaa-ajallaan Timo kokeilee mielellään uusia kasinoita ja kokeilee onneaan etenkin pöytäpeleissä.