Ansaitseeko Cristiano Ronaldo paikkaa enää edes Portugalin avauskokoonpanossa?

Vanha suomalainen sanonta kuuluu: odottavan aika on pitkä. Jalkapallon kaikkien aikojen parhaiden pelaajien joukkoon ehdottomasti kuuluvan Cristiano Ronaldon kohdalla odottavan aika on ollut jopa piinallisen pitkä. Niin pitkä, ettei hänen paikkansa Portugalin maajoukkueen MM 2022 -avausottelussa tulisi olla avauskokoonpanon suhteen enää millään muotoa itsestäänselvyys.

Mutta miksi ei, ja miten tällaiseen tilanteeseen on ajauduttu? Seuraavassa teemme selvää asiasta.

Paluu Manchester Unitediin

Kun Cristiano Ronaldo palasi viime kesän loppupuolella takaisin Manchester Unitediin, ja veti Punaisten paholaisten pelipaidan ylleen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009, sen piti olla jonkin suuren alku; lupasihan portugalilainen palauttavansa perinteikkään brittiseuran takaisin voittojen tielle. Ja tietyllä tapaa se olikin sitä, ainakin hänen itsensä osalta. On totta, että United alisuoritti joukkueena käytännössä ottaen läpi koko viime kauden, mutta kokenut portugalilainen iski heti paluuottelussaan kaksi maalia. Kauden päättyessä hänellä oli kasassa 30 pelatusta Valioliiga-ottelusta 18 maalia, joilla hän sijoittui maalipörssissä kolmannelle sijalle. Hän pelasi viisi ottelua vähemmän kuin maalipörssin voiton 23 osumalla jakaneet Mo Salah ja Son Heung-min; maalipörssin voitosta taisteleminen olisi ollut siis aidosti mahdollista, mikäli Ronaldon ottelusarakkeeseen oltaisiin lisätty viisi täppää lisää.

Mestarien liigassa tämä nykyisin 37-vuotias maestro kunnostautui niin ikään, mikä tuskin yllätti kovinkaan montaa jalkapallon ystävää. Hän osui jokaisessa alkulohkossa pelaamassaan ottelussa vähintään kertaalleen, viimeistellen Unitedin 11 tekemästä maalista peräti kuusi. Joukkueena tämä oli kuitenkin aikanaan aina Mestarien liigan voittajasuosikkeihin kuuluneelta seuralta käytännössä ottaen maksimisuoritus; noutaja tuli jopa surullisenkuuluisasta puolustusvoittoisesta pelitavastaan tunnetun Atlético Madridin kynsissä jo heti Mestarien liigan ensimmäisellä pudotuspelikierroksella.

“Jos sinä et ole edes valmentaja, miten voit toimia Manchester Unitedin pomona?”

Cristiano Ronaldo pelasi Manchester Unitedin paidassa, kaikki seurajoukkuekilpailut mukaan lukien, kauden 2021-22 aikana yhteensä 38 ottelua - viimeistellen niissä 24 maalia. Hän siis toisin sanoen osoitti olevansa edelleen yksi kuumimmista maalintekijöistä eurooppalaisessa seurajoukkuejalkapalloillussa. Samaan aikaan taustalla kuitenkin kyti jotain: hänen ja Harry Maguiren välinen valtataistelu Unitedin pukukopissa. Ronaldo ei myöskään sulattanut Unitedin päätöstä nimittää saksalainen Ralf Ragnick hänen kovasti kunnioittaman Ole Gunnar Solskjærin seuraajaksi, Unitedin managerin paikalle.

“Jos sinä et ole edes valmentaja, miten voit toimia Manchester Unitedin pomona? En ollut koskaan edes kuullut hänestä”, portugalilainen kommentoi vastikään Piers Morganille antamassaan 90-minuuttisessa haastattelussa Ragnickin palkkausta.

Henkilökohtainen tragedia käynnisti alamäen

Jalkapallokausi 2021-22 oli monella tapaa haasteellinen Cristiano Ronaldolle, vaikka henkilökohtaisia onnistumisia nähtiinkin. Joukkueen heikko suoritustaso odotusarvoihin nähden, ongelmat pukukopissa ja ongelmat valmennuksen kanssa olivat omiaan himmentämään portugalilaisen paluuta “Unelmien teatteriin”, mistä odotettiin majesteettista. Mutta nämä ongelmat eivät olleet mitään verrattuna siihen tragediaan, jonka hän kohtasi huhtikuussa 2022: hän menetti yhdessä puolisonsa, Georgina Rodríguezin, kanssa vastasyntyneen poikansa. Pariskunta ilmoitti tapahtuneesta 18. huhtikuuta ja vain viisi päivää myöhemmin nähtiin kenties koko Valioliiga-kauden pysäyttävin hetki. Ronaldo maalasi joukkueensa 1-3-tappioon päättyneessä ottelussa Arsenalia vastaan ja nosti maalituuletuksessaan sekä katseensa että kätensä kohti taivasta, selvästi liikuttuneena.

Pysäyttävä hetki oli myös se, kun Manchester Unitedin arkkivihollisena tunnetun Liverpoolin fanit lauloivat 19. huhtikuuta Unitedia vastaan pelaamassaan kotiottelussaan “You’ll Never Walk Alone” ottelun seitsemännellä peliminuutilla. Ronaldon pelinumero on seitsemän, ja vaikka hän ei ollutkaan paikan päällä ottelussa, merkitsi tuo ele todella paljon. Tuon eleen merkitystä lisäsi myös se, että Unitedilta tullut tuki oli ollut lähestulkoon olematonta; Ronaldo syyttääkin seuraa empatian puutteesta.

Tuon Arsenalia vastaan isketyn maalin jälkeen portugalilainen onnistui vielä kauden kolmen viimeisen Valioliiga-ottelunsa aikana kahdesti maalinteossa, kauden päättyessä Unitedin osalta pettymykselliseen kuudenteen sijaan.

“Tämä on ollut vaikein jakso elämässäni, sekä henkilökohtaisella tasolla että ammatillisesti.”

Kesän aikana asiat alkoivat kuitenkin mennä entistä voimakkaammin alamäkeen. Manchester United nimesi Ajaxissa vakuuttavaa työtä tehneen hollantilaisen Erik ten Hagin uudeksi managerikseen, Itävallan maajoukkueen peräsimeen siirtyneen Ragnickin paikalle. Jo aivan alkumetreiltä lähtien koko jalkapalloilevalle maailmalle kävi ilmi, etteivät hollantilaisen kemiat tuntuneet istuvan yhteen Ronaldon kanssa. Ilmassa oli huhuja siitä, miten Ronaldo kieltäytyi saapumasta uuteen kauteen valmistavalle pre-seasonille, pakottaakseen seuran päästämään hänet muihin maisemiin. Ja, kun sitten Ronaldo viimein liittyi Unitedin matkaan, oli hänellä vaikeuksia mahtua joukkueensa avauskokoonpanoon, ten Hagin vedotessa päätöksiensä osalta usein portugalilaisen puolikuntoisuuteen.

Totuus löytyy kuitenkin usein sieltä kultaiselta keskitieltä, eikä Cristiano ei ole suinkaan mikään puhdas pulmunen tässä. Mutta siinä, missä ainakin media, kenties maha täynnä seuran sisältä tulleesta syötetystä “tiedosta” ähkien pyrki luomaan varsin yksipuolisen kuvan lähtöhaluisesta Ronaldosta, portugalilainen itse toi aivan erilaista valoa tapahtuneeseen. Sen sijaan, että hän olisi itse pyrkinyt pakottamaan siirron muihin maisemiin, Ronaldo kokee nimenomaan seuran yrittäneen savustaa hänet ulos. Hänen mukaansa tämä on tapahtunut tiettyjen henkilöiden toimesta, muun muassa ten Hagin, ja hän kokee tulleensa petetyksi seuran toimesta.

“Tämä on ollut vaikein jakso elämässäni, sekä henkilökohtaisella tasolla että ammatillisesti. Ihmisillä voi olla omat mielipiteensä, mutta he eivät todellisuudessa tiedä, mitä esimerkiksi harjoituskentällä tai elämässäni tapahtuu. Heidän ei pitäisi kuunnella vain yhtä näkökantaa, vaan heidän tulisi kuulla myös minun näkökantani asioihin. Kritisointi on aina helppoa, mutta mikäli et tiedä koko tarinaa…”

“Minä en kunnioita häntä (ten Hagia), koska hän ei osoita kunnioitusta minua kohtaan. Mikäli et kunnioita minua, en minäkään tule koskaan kunnioittamaan sinua.”

Paikoillaan polkeva seura

Ronaldon tilannetta ei tehnyt yhtään sen paremmaksi myöskään se tosiasia, ettei United ollut mennyt esimerkiksi fasiliteettien osalta seurana millään tasolla eteenpäin yli kymmenen vuoden aikana. Oli sitten kyse harjoitustiloista, kuntosalista, uima-altaasta, ravitsemus- ja ruokavalioasioista, tai teknologiasta, mikään ei ollut muuttunut.

“Missään ei ollut tapahtunut minkäänlaista edistystä. Siitä hetkestä katsottuna, kun Sir Alex lähti seurasta, en nähnyt minkäänlaista kehitystä. Mikään ei ollut muuttunut. Ja Sir Alex tietää paremmin kuin kukaan muu, ettei tämä seura ole sillä tiellä, jolla se ansaitsisi olla. Hän tietää sen, ja kaikki tietävät sen. Ne ihmiset, jotka eivät näe sitä… He eivät halua nähdä sitä; he ovat sokeita.”

Tämä on ollut luonnollisesti kova paikka Ronaldolle, joka on tehnyt läpi uransa kirjaimellisesti kaikkensa ollakseen parhaimmillaan fyysisesti, ja nauttinut esimerkiksi Real Madridissa huippuluokan olosuhteista; juuri läpi uran kestäneistä harjoitusmetodeista löytyvät syyt sille, miksi hän kykeni viime kaudella olemaan edelleen yksi Euroopan vaarallisimmista maalintekijöistä, vaikka hänen uransa on jo reippaasti ehtoopuolella.

Manchester United ja Ronaldo eivät kärsi kuitenkaan pelkästään vain harjoitusolosuhteista, jotka eivät vedä vertoja niille kaikkein nykyiaikaisimmille harjoituskeskuksille, joista esimerkiksi Arsenalin, Tottenhamin, Manchester Cityn, ja Liverpoolin pelaajat nauttivat. Seuran kokonaisvaltaiset ongelmat nimittäin heijastuvat myös suoraan seuran houkuttelevuuteen jalkapallon supertähtien keskuudessa.

“Mielestäni fanit ansaitsevat kuulla totuuden. Pelaajat haluavat parasta tälle seuralle, minä haluan parasta tälle seuralle, ja se on syy sille, miksi palasin Manchester Unitediin; rakastan tätä seuraa. Mutta seuran sisällä tapahtuu tiettyjä asioita, jotka eivät auta meitä saavuttamaan Manchester Cityn, Liverpoolin ja nykyisin jopa Arsenalin tasoa… Tämän kokoluokan seuran kuuluisi olla mielestäni Top 3:ssa, mutta valitettavasti asia ei ole näin, ja sen saavuttaminen tulee olemaan vaikeaa seuraavan 2-3 vuoden sisällä.”

“Omistajat, Glazerit, he eivät välitä seurasta. He saavat rahaa ja he eivät ole juurikaan kiinnostuneita urheilupuolesta.”

Tilastot eivät oikeuta Cristiano Ronaldon paikkaa Portugalin avauksessa

Kun miettii, mitä Cristiano Ronaldon elämässä on tapahtunut pelkästään kuluvan kalenterivuoden aikana, ei ole ihme, että alamäki on ollut niin jyrkkä. Inhimillisestä näkökulmasta tarkasteltuna hänet haluaisi nähdä häärimässä Portugalin maajoukkueen ykkösnimenä, kun jalkapallon MM-kisat käynnistyvät. Mutta, kun tunteet jätetään sivuun ja tilannetta tarkastellaan puhtaasti faktojen kautta, ei Ronaldo ansaitse tällä hetkellä paikkaa Portugalin avauksessa.

37-vuotias konkarihyökkääjä on pelannut Valioliiga-kaudella 2022-23 kymmenen ottelua ja tehnyt niissä ainoastaan yhden maalin, eikä maalisyöttöjä ole tilillä ainoatakaan. Kaikkein kuvaavinta on se, että Ronaldo on ampunut kuluvalla Valioliiga-kaudella ainoastaan kuusi kertaa pallon kohti vastustajan maalia; jos niistä jokainen olisi painunut sisään, hänellä olisi silti käsittämättömät 12 maalia vähemmän kuin maalipörssiä johtavalla Erling Braut Haalandilla. Eurooppa-liigassa homma on sujunut hieman paremmin, sillä Ronaldo on tehnyt kuuteen otteluun kaksi maalia ja antanut kaksi maalisyöttöä. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että näistä maaleista ja syötöistä 75 % on tullut FC Sheriffin ja Omonia Nikosian kaltaisia seuroja vastaan.

Ronaldolla on ollut vaikeuksia jo pidemmän aikaa myös Portugalin maajoukkuepaidassa. Viimeiseen kymmeneen otteluun hän on viimeistellyt ainoastaan kaksi maalia, ja nekin syntyivät samassa ottelussa.

Pyörittelee näitä edellä olevia tilastoja sitten miten päin tahansa, melko ohkaiset ovat Portugalin toiveet menestyksestä MM-näyttämöllä, mikäli ne on rakennettu Cristiano Ronaldon varaan. Toki Portugalin kohdalla tilanne on se, että varsinaisesti mitään järisyttävää tunkua joukkueen hyökkäyspäähän ei ole. Esimerkiksi Atlético Madridin João Félix olisi potentiaalinen vaihtoehto, mutta myös hänellä on meneillään vaikea kausi; toki hän on sentään tehnyt Espanjan La Ligassa kolme maalia ja antanut kolme maalisyöttöä, mikä on merkittävästi enemmän kuin Ronaldon tekemä yksi maali Valioliigassa. Bundesliigaa Red Bull Leipzigissa pelaava André Silva on hänkin ollut vaisu tällä kaudella, onnistuttuaan tekemään 15 ottelussa vain kaksi maalia ja antamaan kaksi maalisyöttöä. Gonçalo Ramos ja Ricardo Horta ovat puolestaan esiintyneet edustamiensa portugalilaisseurojen paidoissa edukseen, mutta Portugalin liiga ei lukeudu Euroopan kovimpiin sarjoihin.

“Juuri nyt sitä toivoisi, että Cristiano Ronaldo olisi menossa uransa viimeisiin MM-kisoihin samanlaisessa vireessä kuin Lionel Messi, mutta valitettavasti näin ei ole.”

Portugalin hyökkääjistä oikeastaan vain AC Milanin Rafael Leão kuuluu tällä hetkellä ehdottomasti avaukseen, sillä hän pelaa huippukautta. Mutta hänet voi istuttaa vasemman laitahyökkääjän paikalle. Seuratasolla Manchester Cityn paidassa pelaava Bernardo Silva on puolestaan niin ikään itsestäänselvä vaihtoehto avaukseen.

Se on päivänselvää, että Portugalin avatessa World Cup -urakkansa Ghanaa vastaan, Cristiano Ronaldo tulee olemaan avauksessa; Ronaldo aloittanee kärjessä, mutta hänen asemansa on aidosti uhattuna. Mutta tuleeko hän olemaan siinä vaiheessa, kun joukkue pelaa elämästä ja kuolemasta? Historian perusteella kyllä, mutta mikäli nykyinen tuska jatkuu, tällöin hänen ei ainakaan kuuluisi olla avauksessa. Miksi ei? Koska joukkueensa kipparina toimivan Ronaldon pelillinen anti pelin muilla osa-alueilla ei tarjoa juurikaan lisäapuja joukkueen kokonaisvaltaiseen pelaamiseen.

Juuri nyt sitä toivoisi, että Cristiano Ronaldo olisi menossa uransa viimeisiin MM-kisoihin samanlaisessa vireessä kuin Lionel Messi, mutta valitettavasti näin ei ole. Joukkueensa avauksessa hän on tällä hetkellä vain ja ainoastaan siksi, että taustalla on valitettavan hiljaista haastajien osalta ja historia puoltaa tällaisessa tilanteessa Ronaldon valintaa.

Ja vielä…

Cristiano Ronaldo on tulossa oman aikakautensa päätökseen monella tapaa: sekä Manchester Unitedissa että kenties myös Portugalin maajoukkueessa.