Brittiläinen ajatushautomo haluaa 50 % rahapeliveron
Brittiläinen ajatushautomo IPPR (Institute for Public Policy Research) on julkaissut uuden raportin, jossa ehdotetaan uhkapeliveron korottamista Yhdistyneessä kuningaskunnassa 50 prosenttiin.
Ajatushautomon mukaan verotulojen kasvattaminen olisi välttämätön toimi lapsiköyhyyden torjumiseksi. Tämä vaatisi kaiken kaikkiaan 3 miljardia puntaa (n. 3,46 miljardia euroa), joka ajatushautomon mukaan olisi järkevä hankkia nimenomaan uhkapelialalta.
Ehdotus koskee kolmea verotuskorotusta:
- Nettikasinoiden rahapelivero: korotettava 21 % -> 50 % bruttovoitoista
- Fyysisten peliautomaattien verotus: korotettava 20 % -> 50 %
- Vedonlyönnin yleinen verotus: korotettava 15 % -> 25 % bruttovoitoista
IPPR arvioi, että näillä toimenpiteillä valtion kassaan saataisiin 1,8 miljardia puntaa (n. 2,075 miljardia euroa) lisätuloja. Suurin osa, 880 miljoonaa puntaa (n. 1,01 miljardia euroa) kertyisi peliautomaattien veroista.
Ehdotus on noussut ilmoille samaan aikaan, kun Britannian hallitus on käynyt keskustelua koko rahapeliveron uudistamisesta.
Esillä on ollut mahdollisuus yhdistää kolme veroa yhdeksi, tarkemmin määrittelemättömäksi veromalliksi, mikä voisi yksinkertaistaa järjestelmää.
IPPR:n mukaan kysymys ei kuitenkaan saisi olla ainoastaan verojärjestelmän yksinkertaistamisesta, vaan siitä, maksaako ala oman osuutensa.
Verokorotusten ei uskota lisäävän laitonta pelaamista Britanniassa
Rahapelialalla Britanniassa on maalailtu uhkakuvia laittoman markkinan kasvusta verokorotusten myötä.
Brittiläisen ajatushautomon mukaan tilanne ei kuitenkaan ole niin paha. IPPR uskoo, että niin sanottua ”mustaa pörssiä” on seurattava, mutta kiistää, että se aiheuttaisi suurta uhkaa.
Raportissaan IPPR painottaa, että usein juurikin tämänkaltaisia uhkakuvia käytetään ensisijaisena taktiikkana vastustaa korkeampaa verotusta ja sääntelyn kiristämistä.
”Yksi keskeisistä taktiikoista viime vuosina on ollut laittoman pelikentän uhkakuvan korostaminen, vaikuttaakseen julkiseen ja poliittiseen keskusteluun tiukempaa sääntelyä vastaan.”
IPPR:n mukaan ei ole vakuuttavaa näyttöä siitä, että tiukemmilla säännöillä tai verokorotuksilla olisi suurta vaikutusta pelaajien siirtymiseen laittomille markkinoille – päinvastoin.
Hollannin esimerkki – laillinen ja laiton markkina rinta rinnan
Hollanti toimii hyvänä esimerkkinä siinä, mitä voi käydä, kun tehdään merkittäviä sääntely- ja veromuutoksia rahapelialalle.
Vuonna 2024 maassa astui voimaan 700 € yleinen kuukausittainen talletusraja (ja 18–24-vuotiaille vielä tiukempi, 300 €), kun taas vuoden 2025 alussa rahapeliveroa korotettiin 30,5 prosentista 34,2 prosenttiin.
Muutokset herättivät vahvaa kritiikkiä alan toimijoissa, ja niiden pelättiin haittaavan sekä sääntelytavoitteita että aiheuttavan siirtymisiä laittomille markkinoille.
Tiukkojen toimenpiteiden ja korotetun peliveron vaikutukset näkyivätkin Alankomaiden peliviranomaisen raporteissa välittömästi.
Iso osa pelaajista (91 %) jatkoi pelaamista laillisilla nettikasinoilla muutoksista huolimatta, mutta kaikkein eniten panostaneet pelaajat siirtyivät laittomille markkinoille.
Tämän seurauksena laittomat markkinat ovat nyt yhtä suuret kuin lailliset – ainakin bruttopelitulojen perusteella.
Alankomaiden peliviranomaisen viimeisimmän raportin mukaan peliveron korotus on tuottanut itseasiassa vähemmän tuloja. Laittomat markkinat ovat sen sijaan arvoltaan noin 1,2 miljardia euroa.
Arpajaisveron nostaminen ajankohtainen puheenaihe myös Suomessa
Rahapeliverotuksen uudistus on tällä hetkellä ajankohtainen myös Suomessa, kun lisenssijärjestelmään siirtymistä valmistellaan vuodelle 2027.
Tuleva lisenssijärjestelmä tarkoittaa, että rahapelitoimijat voivat hakea Suomen pelilisenssiä eli toimilupaa vuoden 2026 alusta lähtien.
Lisenssinalainen toiminta alkaisi kuitenkin vasta vuoden 2027 alussa. Nykyinen Poliisihallituksen valvonta siirtyy uuden Lupa- ja valvontaviraston tehtäväksi.
Uuden lisenssijärjestelmän myötä keskustelunaiheena on myös ollut arpajaisveron nostaminen. Korotettu veroprosentti toisi lisätuloja valtion kassaan.
Arvion mukaan rahapeleistä virtaavat tulot olisivat vuosina 2026 ja 2027 suuremmat kuin nyt. Pidemmällä aikavälillä summa saattaisi kuitenkin pienentyä – riippuen kanavointiasteesta, pelaamisen määrästä ja Veikkauksen markkinaosuudesta.
Esityksen mukaan arpajaisveroa nostetaan rahapelien osalta 22 prosenttiin, mikä vastaa Ruotsin tasoa. Tällä hetkellä yksinoikeudella toimeenpantavien arpajaisten vero on 12 prosenttia.
Pelaajille voitot olisivat edelleen verovapaita, paitsi silloin, kun voitot tulisivat rahapeleistä, joita tarjotaan pelattavaksi Suomessa ilman toimilupaa – toisin sanoen kasinoilta ja vedonlyöntiyhtiöiltä, joilla ei ole Suomen peliviranomaisen myöntämää lisenssiä. Vielä tällä hetkellä ei kuitenkaan ole selvennetty sitä, miten asiaa valvotaan.
Kaiken kaikkiaan niin Britannian suunniteltu 50 prosentin rahapelivero kuin Suomen kaavailtu arpajaisveron nosto osoittavat, että eri maissa pohditaan samankaltaisia keinoja muun muassa valtiontalouden kasvattamiseksi.
Onkin mielenkiintoista jäädä seuraamaan, millä tavalla korotukset vaikuttavat tulevaisuudessa pelaajien käyttäytymiseen sekä laillisen ja laittoman markkinan tasapainoon.
