Suomalaisten rahapelaaminen – mitä pelejä suomalaiset pelaavat?

Suomalaiset ovat olleet jo vuosikymmeniä innokkaita rahapelaajia. Vuosien saatossa lottoarvonnat ovat vetäneet sukupolvesta toiseen suomalaisia televisioiden ääreen, ja kioskeilta on ostettu raaputusarpoja pienenä jännityksenä arjen keskelle.

Viime vuosina rahapelaaminen on kuitenkin muuttunut merkittävästi: pelaaminen keskittyy vahvemmin netin digitaalisille alustoille ja ulkomaiset nettikasinot ovat saapuneet haastamaan Veikkauksen pelit ja brändit. Pelaamisesta on käyty etenkin 2020-luvlla paljon yhteiskunnallista keskustelua, sillä pelaaminen ei ole vain viihdettä – se koskettaa myös ihmisten terveyttä ja taloutta.

Suomessa rahapelaamisen yleisyyttä, kulutusta ja muita vaikutuksia tutkii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos eli THL. Tuorein ja merkittävin rahapelaamiseen liittyvä tietolähde on THL:n väestötutkimus suomalaisten rahapelaamisesta 2023. Tutkimus julkaistiin huhtikuussa 2024.

THL:n tutkimus antaa luotettavan ja monipuolisen kuvan siitä, miten ja mitä suomalaiset pelaavat. Tähän artikkeliin olemme koonneet tutkimuksen keskeiset tulokset ja havainnot. Mukaan olemme ottaneet myös muun muassa Peluurin ja Helsingin yliopiston tietoja. Alta löydät siis kattavan ja mielenkiintoisen katsauksen suomalaisten rahapelaamiseen.

Rahapelaamisen yleisyys Suomessa

THL:n tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista oli pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Väestötasolla tämä tarkoittaa noin 2,5 miljoonaa henkilöä.

Noin 31 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista kertoi pelaavansa rahapelejä harvemmin kuin kuukausittain. 18 prosenttia vastasi pelaavansa kerran viikossa. Noin 15 prosenttia sanoi pelaavansa 1-3 kertaa kuukaudessa ja 6 prosenttia päivittäin tai useamman kerran viikossa.

Suurin osa suomalaispelaajista siis pelaa rahapelejä vain erittäin satunnaisesti, ehkä muutaman kerran vuodessa. Kerran viikossa pelaavien ryhmään kuuluu todennäköisesti paljon toistuvasti Lottoa ja Eurojackpotia pelaavat sekä viikonloppuisin kolikkopelejä tai urheiluvedonlyöntiä pelaavat henkilöt.

Pienin ryhmistä on päivittäin tai useamman kerran viikossa pelaavat. Juuri tässä ryhmässä riskipelaaminen ja peliongelmat ovatkin yleisimpiä. Seuraavan alaotsikon alla kerromme tarkemmin riskipelaamisesta ja peliongelmista.

Riskipelaaminen ja peliongelmat

Suurin osa pelaamisesta on satunnaista ja harmitonta ajanvietettä ja hauskanpitoa. Rahapelaamiseen kuitenkin liittyy myös taloudelliset riskejä ja pelaamisesta voi tulla ongelma joillekin. THL:n vuoden 2023 tutkimuksessa todettiin, että noin 9 % väestöstä pelaa rahapelejä alhaisen riskin tasolla. Kohtalaisella riskillä pelaavia ja ongelmapelaajia oli noin 4,2 %, mikä vastaa noin 150 000 ihmistä.

Vuoden 2019 tutkimuksessa vastaava ongelmapelaajien osuus oli 3 %, joten ongelmatasolla pelaavien määrä on kasvanut Suomessa. Kyseessä ei myöskään ole pieni ilmiö, vaan peliongelmat koskevat suoraan tai välillisesti satojatuhansia suomalaisia.

Rahapeliongelmat aiheuttavat vakavia vaikeuksia oman taloudellisen tilanteen kanssa, mutta heijastuvat usein myös läheisiin, perheeseen ja esimerkiksi työssä jaksamiseen. Rahapeliongelma voi aiheuttaa velkakierteen ja pitkäaikaisia mielenterveyden ongelmia.

THL:n vuoden 2023 tutkimuksessa 20 prosenttia vastaajista kertoi, että vähintään yhdellä läheisellä henkilöllä oli esiintynyt ongelmallista rahapelaamista viimeisen 12 kuukauden aikana.

Suomessa peliongelmaisia auttavan Peluurin mukaan noin 151 000 suomalaisella on jonkintasoinen peliongelma. Yli 733 000 suomalaisella on peliongelmasta kärsivä läheinen. Rahapeliongelmat aiheuttavat siis rahavaikeuksia ja mielenterveydellisiä ongelmia itse peliongelmaiselle, mutta monesti ongelmat vaikuttavat myös lähipiiriin.

Suosituimmat rahapelit Suomessa

Suomalaisten kestosuosikkeja rahapeleinä ovat:

Lotto on Suomessa rahapelinä edelleen kulttuurillisesti merkittävä ja sen pelaaminen on monille suomalaisille viikoittainen tapa tai harrastus. THL:n tutkimuksessa peräti 52 prosenttia vastaajista kertoi pelanneensa Veikkauksen lottopelejä vuoden aikana.

Toiseksi suurin peliryhmä olivat arpapelit (40 %), sitten fyysiset rahapeliautomaatit (18 %) ja neljänneksi isoimpana Kenon kaltaiset päivittäiset arvontapelit (17 %). Tällaiset pelit ovat pelattavissa sekä kivijalassa (eli kaupoissa, kioskeilla, huoltoasemilla, jne.) että netissä. Tämä kertoo, että fyysisillä pelipisteillä pelaaminen on edelleen suosittua.

Samalla nettipelaaminen on kuitenkin merkittävässä kasvussa. THL:n mukaan vuonna 2023 noin 44 % suomalaisista rahapelaajista pelasi vähintään kerran netissä. Nettipeleihin lukeutuvat Veikkauksen digitaaliset pelit ja ulkomaiset nettikasinot sekä vedonlyöntisivustot.

Nettipelaamisen kasvu ulkomaisille rahapeliyhtiöille

Tutkimuksen mukaan noin 7 % suomalaisista pelasi vuonna 2023 yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisilla nettikasinoilla, eli toisin sanoen ulkomaisten rahapeliyhtiöiden pelisivustoilla. Kun tähän lasketaan mukaan vielä Ahvenanmaalla toimiva Paf ja yksityiset pelit, nousee osuus noin 15 prosenttiin. Suomalaiset siis etsivät pelipaikaksi muitakin vaihtoehtoja kuin Veikkaus.

Veikkauksen markkinaosuus suomalaisten nettipelaamisessa onkin laskenut merkittävästi. Veikkaus itse raportoi vuosikertomuksessaan 2024, että rahapelialaa tutkivan H2 Gambling Capitalin mukaan Veikkauksen markkinaosuus suomalaisten nettipelaamisesta oli noin 50 prosenttia.

Tämä tarkoittaa sitä, että puolet suomalaisten nettirahapelaamisesta kohdistuu ulkomaisille rahapeliyhtiöille. Ulkomaille menevistä pelirahoista Suomen valtio ei saa senttiäkään verotuloja.

Kanavointiasteen korjaamiseksi Suomessa astuu voimaan vuoden 2027 alussa rahapelaamisen lisenssijärjestelmä. Lisenssijärjestelmässä ulkomaiset rahapeliyhtiöt voivat hakea toimilupaa Suomesta ja saada näin oikeuden tarjota, markkinoida ja mainostaa pelejään suoraan Suomessa.

Toimiluvalliset rahapeliyhtiöt tulevat lisenssijärjestelmässä maksamaan 22 prosenttia veroa suomalaisilta saaduista pelituotoista ja päälle myös muita lisenssimaksuja.

Veikkauksen arvion mukaan vuonna 2024 Suomen digitaalisen rahapelaamisen (eli nettipelaamisen) markkina oli arviolta noin 1,13 miljardia euroa. Suomessa rahan käyttö rahapeleihin on siis miljardiluokassa.

Kuinka paljon rahaa suomalaiset käyttävät pelaamiseen?

THL:n kyselytutkimuksesta käy selville, että vastanneiden keskimääräinen viikossa rahapeleihin käytetty rahamäärä oli noin 12 euroa. Miehet käyttivät keskimäärin 18 euroa ja naiset 5 euroa. Miehet myös pelaavat useammin ja monipuolisemmin kuin naiset. Naiset pelaavat enimmäkseen lottopelejä ja arpoja.

Nuoret aikuiset ovat aktiivisimpia nettipelaajia erityisesti vedonlyönnissä ja kasinopeleissä. Ikäryhmittäin isoin pelaajakunta ovat 45–59-vuotiaat – tässä ikäluokassa pelataan paljon fyysisillä pelipisteillä. Vanhemmissa ikäluokissa pelataan lähinnä Lottoa ja arpoja.

Päivittäin tai lähes päivittäin rahapelejä pelaajat kuluttivat pelaamiseen keskimäärin 73 euroa viikossa. Kerran viikossa pelaavien keskimääräinen kulutus oli 13 euroa viikossa. 1-3 kertaa kuukaudessa pelaavilla puolestaan 7 euroa viikkoa kohden. Harvemmin kuin kerran kuukaudessa pelaavien käyttämä rahamäärä oli keskimäärin 1,4 euroa viikkoa kohden.

Erittäin huolestuttava tieto on, että vuonna 2023 pelaajista 2,2 prosentin ryhmä vastasi 50 prosenttisesti suomalaisten rahapelaamisen kokonaiskustannuksesta. THL:n mukaan tämä tarkoittaa, että vain 54 000 henkilöä käytti yhtä paljon rahaa kuin loput 2,45 miljoonaa pelaajaa yhteensä. Tässä 2,2 prosentin ryhmässä peliongelmat ovat yleisiä.

Peliongelmien ehkäisy ja hoito

Suomessa tunnetuin tukikanava pelaamisen hallintaan on Peluuri, joka on toiminut jo yli 20 vuotta valtakunnallisena palveluna. Peluuri tarjoaa tukea ja neuvontaa pelaajille sekä peliongelmaisten läheisille. Peluurin sivulta löytyy testejä, joilla voi arvioida oman pelaamisen riskitaso ja paljon käytännön ohjeita pelaamisen hallintaan.

Peluuriin yhteydessä voi olla anonyymisti ja Peluuri myös tukee peliongelmien hoitoon ohjaamisessa. Rahapeliongelmia hoidetaan Suomessa osana mielenterveys- ja päihdepalveluja. Lisäksi osana ongelmapelaamisen hoitoa annetaan taloudellista neuvontaa. Hoitojen tavoitteena on kokonaisvaltainen tuki psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin.

Yhteenveto ja tulevaisuus

Suomalaiset ovat edelleen innokasta rahapelikansaa. Pelaamisen yleisyydessä on tapahtunut hitusen verran laskua, mutta samalla ongelmapelaaminen on nousussa. Peleinä suosituimpia ovat edelleen perinteiset pelit kuten Lotto. Nettipelaaminen ja ulkomaiset nettikasinot kasvattavat suosiotaan erityisesti nuorten aikuisten pelipaikkoina.

Rahapelaamisen haaste on jatkuva tasapainottelu viihteen ja vastuullisuuden välillä. Monille pelaaminen on harmitonta viihdettä, mutta joillekin se aiheuttaa vakavia ongelmia. Lisäksi Suomessa valtiontalouden kannalta ongelmallista on ollut, että puolet suomalaisten rahapelaamisesta on kohdistunut ulkomaisille rahapeliyhtiöille ilman, että pelatuista rahoista olisi saatu verotuloja.

Vuoden 2027 alussa Suomessa siirrytään Veikkauksen yksinoikeudesta lisenssijärjestelmään. Tuolloin astuu voimaan uusi rahapelilaki, ja monet kymmenet rahapeliyhtiöt saavat toimiluvan Suomessa. Järjestelmämuutoksen myötä rahapelien markkinointi ja mainonta kasvavat huomattavasti – tämä muutos voi tuottaa Suomen valtiolle lisätuloja, mutta samalla huolta on pidettävä ongelmapelaamisen ehkäisystä.

Tulevat vuodet ovat mielenkiintoisia ja näyttävät, mihin suuntaan suomalaisten rahapelaaminen kehittyy. Kukaan ei vielä tiedä lisenssijärjestelmän vaikutusta suomalaisten rahapelaamiseen.

Lähteet:

THL

Peluuri

Veikkaus

Helsingin yliopisto

Katso myös nämä artikkelit