Euroopan parlamentti rajoittaa uhkapelaamista
Euroopan parlamentti on vaatinut tiukempaa sääntelyä verkkoalustoille tehdäkseen niistä turvallisempia lapsille ja nuorille.
Parlamentti varoittaa, kuinka sosiaalisen median alustat, uhkapelityyliset peliominaisuudet ja tekoälyteknologiat muodostavat entistä vahvemman riskin alaikäisten hyvinvoinnille.
Parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) jäsenet äänestivät vahvemmista EU-tason suojatoimista ylivoimaisella enemmistöllä. Raportti sai 32 ääntä puolesta, viisi vastaan ja yhdeksän tyhjää.
Suuria verkkoalustoja syytetään nuorten käyttäjien suojelun epäonnistumisesta tarjoamalla haitallista ja laitonta sisältöä sekä manipuloivia ominaisuuksia, jotka lisäävät riippuvuutta.
Vähimmäisikärajaksi 16 vuotta
Uusien ehdotusten mukaisesti EU asettaisi sosiaalisen median, videonjakoalustojen ja tekoälypohjaisten ”seuralaissovellusten” vähimmäisikärajan 16 vuoteen, elleivät vanhemmat anna erillistä suostumustaan. Alempi 13 vuoden ikäraja säilyisi sosiaalisen median yleisessä käytössä, mikäli se tapahtuu vanhempien valvonnassa.
Lainsäätäjien mukaan ikärajat ovat välttämättömiä lasten suojelemiseksi hyväksikäyttävältä sisällöltä, yksityisyyden loukkauksilta ja teknologioilta, jotka saalistavat heidän huomiotaan.
Raportti tukee myös ikävarmennusjärjestelmien kehittämistä, joiden tarkoituksena on kunnioittaa käyttäjien yksityisyyttä ja varmentaa heidän ikänsä ilman henkilötietojen riskeeraamista. Yritykset eivät kuitenkaan saa hyödyntää järjestelmiä laiminlyödäkseen velvollisuuttaan suunnitella alustoja, jotka ovat alun alkaen turvallisia alaikäisille.
MEP:t (Euroopan parlamentin jäsenet) ovat vaatineet Euroopan komissiota asettamaan täytäntöön digitaalipalvelusäädöksen ja varoittaneet, että määräyksiä rikkoville yrityksille on tiedossa tuntuvia sakkoja tai jopa toimintakielto EU-alueella.
Myös yritysjohtajille vaaditaan henkilökohtaista vastuuta, mikäli yritykset rikkovat toistuvasti alaikäisten suojeluun liittyviä lakeja.
Uhkapelitoiminnot kieltoon
Euroopan parlamentin ehdotusten tavoitteena on kieltää manipulointia ja riippuvuutta aiheuttavat ominaisuudet, kuten automaattinen toisto, katoava sisältö ja loputon selailu, joiden on todettu koukuttavan käyttäjiä, lisäävän ruutuaikaa ja heikentävän nuorten mielenterveyttä.
Lainsäätäjät haluavat samalla kieltää alaikäisille suunnatuissa verkkopeleissä mukana olevat uhkapelitoiminnot, kuten ”loot boxit”, sillä niiden katsotaan lisäävän riskialtista rahankäyttöä.
Loot box tarkoittaa monissa videopeleissä esiintyviä laatikoita, joita avaamalla voi saada pelissä käytettäviä virtuaalisia palkintoja.
Sisältö voi vaihdella ulkoasua muokkaavista esineistä pelaajan voimia kasvattaviin välineisiin. Niitä voi ostaa oikealla rahalla tai ansaita hitaammin peliä pelaamalla.
Myös alaikäisten sosiaalisen median vaikuttajien, ”kidfluencereiden”, toimiin vaaditaan välitöntä loppua.
Ehdotukset ulottuvat myös tekoälypohjaisiin teknologioihin, kuten sovelluksiin, jotka voivat tuottaa alastonkuvia tai manipuloituja kuvia.
Vaatimuksena on uuden tekoälyasetuksen (AI Act) toimeenpano harhaanjohtavien työkalujen rajoittamiseksi sekä sen varmistamiseksi, ettei käyttäjiä manipuloida emotionaalisesti tai taloudellisesti.
Raportin laatija, tanskalainen parlamentaarikko Christel Schaldemose, sanoi parlamentin ottavan ”edistyksellisen askeleen” kohti turvallisempia digitaalisia alustoja alaikäisille.
”Tarvitsemme korkeammat standardit sosiaalisen median käytölle sekä vahvempia turvatoimia alaikäisille verkossa. Raporttini vaatii turvallisuutta korostavaa suunnittelua ja haitallisimpien sitouttamisominaisuuksien kieltämistä”, hän kiteytti.
Vetoomuksen ajankohta osuu yhteen tuoreen Eurobarometri-tutkimuksen kanssa
Vetoomus ajoittuu samaan ajankohtaan uusimman Eurobarometri-tutkimuksen kanssa, jonka mukaan nuoret eurooppalaiset käyttävät entistä enemmän digialustoja tiedonhakuun, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja viihteeseen.
Vuonna 2024 jopa 97 % 16–29-vuotiaista ilmoitti käyttävänsä internetiä päivittäin. Sosiaalista mediaa käytti 84 % samasta ikäluokasta.
Tutkimus osoittaa myös nuorten keskuudessa sosiaalisen median päihittävän television tiedonhankinnan kanavana. 42 % nuorista käyttää sosiaalista mediaa pääasiallisena tiedonlähteenä poliittisissa ja yhteiskunnallisissa asioissa television osuuden ollessa enää 39 %.
Kuitenkin vuonna 2023 vain 36 % ilmoitti tarkistavansa netissä löytämänsä tiedon todenperäisyyden.
Tutkimus korostaa EU:n toimien kiireellisyyttä turvallisempien verkkoalustojen takaamiseksi
Eurobarometrin tuore tutkimus herätti huolta nuorten altistumisesta vaikuttajasisällölle ja disinformaatiolle, mikä korostaa EU:n toimien kiireellisyyttä puuttua niin haitalliseen sisältöön kuin uhkapelimäisiin ominaisuuksiin taatakseen turvallisemman verkon käytön tuleville sukupolville.
Unioni on jo viime vuosina vahvistanut pelialaan liittyvää sääntelyä erityisesti Digipalveluasetuksen (Digital Service Act, DSA) ja tekoälyasetuksen (Artificial Intelligence Act, AI Act) kautta.
DSA velvoittaa suurimpien verkkoalustojen varmistavan käyttäjiensä turvallisuuden, haitallisen sisällön rajoittamisen sekä mainonnan läpinäkyvyyden.
Tekoälyasetus on puolestaan tuonut vaatimuksia tekoälyä hyödyntäville pelijärjestelmille, kuten dynaamiseen sisällöntuotantoon tai pelaajakäyttäytymisen profilointiin.
Asetusten tavoitteena on luoda turvallisempi ja vastuullisempi digitaalinen peliympäristö, jossa käyttäjien yksityisyyttä ja datankäytön läpinäkyvyyttä ei voida enää sivuuttaa.
Nyt painopiste näyttää siirtyvät siihen, kuinka sääntöjä sovelletaan alaikäisten suojeluun. Mikäli Euroopan parlamentin hiljattaiset ehdotukset toteutuvat, saattavat uhkapelityyliset ominaisuudet ja loot boxit jäädä EU:ssa historiaan.
Nähtäväksi jää, miten parlamentin linjaukset saadaan muutettua onnistuneesti käytännön sääntelyksi.