Norja suunnittelee siirtymistä lisenssimalliin

Norjan rahapelaaminen on suurten kysymysten ja mahdollisten muutosten ääressä. Valtion omistaman rahapeliyhtiön Norsk Tippingin viimeaikaiset ongelmat ovat lisänneet painetta arvioida maan rahapelaamisen tulevaisuutta uudelleen.

Keskusteluissa nousee esiin mahdollisuus siirtyä monopolijärjestelmästä lisenssijärjestelmään, johon myös Suomi on suuntaamassa. Lisenssijärjestelmän myötä yksityiset toimijat voisivat toimia maassa viranomaisten myöntämien lupien puitteissa.

Samalla keskustelut koskevat laajemmin myös sitä, miten pelaamista voitaisiin valvoa tehokkaammin digitaalisessa ympäristössä. Yhä useampi pelaaja valitsee pelipaikakseen nykyään ulkomaisen nettikasinon, joka luo haasteita nykyiseen malliin.

Siksi Norjassa pohditaankin, pystyykö monopolijärjestelmä enää toimimaan perustellulla tavalla vai onko siirtyminen lisenssijärjestelmään väistämätön paikka.

Tekninen virhe nosti esiin laajempia ongelmia

Lisenssijärjestelmää koskevia keskusteluita vauhditti hiljattainen tapaus, jossa Norjan rahapeliviranomainen Lotteritilsynet puuttui Norsk Tippingin toimintaan. Rahapeliyhtiölle lätkäistiin varoitus 15 000 kruunun päiväsakoista, mikäli se ei korjaa nettikasinonsa taukojärjestelmän virhettä kesäkuun puoliväliin mennessä.

Taustalla on sääntö, jonka mukaan asiakkaan on pidettävä 15 minuutin tauko aina tunnin yhtäjaksoisen pelaamisen jälkeen. Peliviranomaisen mukaan järjestelmä petti kuitenkin Kong Kasino -nettikasinolla, jossa eräs pelaaja onnistui pelaamaan tauotta yhden tunnin ja 50 minuutin ajan.

Vaikka kyseessä oli yksittäinen tämänkaltainen tekninen vika, tapaus herätti laajempaa huolta pelaajansuojan toteutumisesta. Erityisesti, kun Norsk Tipping on myös muilta osin rikkonut ennätyksiä skandaalien määrässä.

Puutteet ovat koskeneet muun muassa itse-estoja, lisäarvontojen vuosia jatkuneita järjestelmävirheitä, 25 miljoonan kruunun virheellistä voitonmaksua ja kesän 2025 Eurojackpot-tapausta, jossa kymmenille tuhansille maan asukkaille ilmoitettiin virheellisesti heidän voittaneen miljoonavoiton.

Kysymyksiä herättää myös tilanne, jossa Norsk Tipping kertoi poistaneensa yhden ongelmallisen pelin valikoimastaan, mutta todeten samalla, että vastaavia poikkeamia voi esiintyä myös muissa bonuksia sisältävissä rahapeleissä.

Viime vuosien puutteet ovat kerryttäneet Norsk Tippingille yhdeksännumeroisen summan sakkoja ja sakkovaroituksia (yhteensä noin 120,5 miljoonaa Norjan kruunua eli noin 10,7 miljoonaa euroa) viimeisimpien päiväsakkojen alle. Luottamus järjestelmään on näiden myötä heikentynyt, ja keskustelu maan rahapelaamisen tulevaisuudesta muuttunut aiempaa kriittisemmäksi.

Poliittinen paine kasvaa

Norjan rahapelimonopoli on parhaillaan pahemman luokan ristiriidassa. Monopolia on perusteltu Suomen tavoin vastuullisuudella, mutta kuitenkin juuri monopoliyhtiö Norsk Tipping on se, jonka vastuullisuutta ja järjestelmien toimivuutta on jouduttu jatkuvasti kyseenalaistamaan.

Kaupallista lisenssimallia ajavan Norsk Bransjeforening for Onlinespillin pääsihteeri Carl Fredrik Stenstøm käyttää kyseistä asetelmaa hyväkseen. Hänen viestinsä on, ettei monopoli toimi enää tavalla, jolla sitä on vuosia perusteltu.

Norjan viranomaisten mahdollisuudet vaikuttaa pelaamisen turvallisuuteen ovat rajalliset, sillä vaikutukset koskevat vain Norsk Tippingiä, vaikka suuri osa pelaamisesta tapahtuu muualla. Samaan aikaan Norja menettää merkittävästi verotuloja ulkomaisille peliyhtiöille, jotka toimivat maan sääntelyn ulkopuolella.

Lisenssijärjestelmän myötä Norja voisi kerätä enemmän verotuloja sekä kehittää tehokkaampia keinoja ongelmapelaamisen ehkäisyyn. Lisenssijärjestelmää ajavien tahojen mukaan lisenssimalli ei tarkoittaisi sääntelyn heikentymistä, vaan päinvastoin. Se voisi vastata paremmin tämän päivän digitaalista pelimarkkinaa.

Vaikka lisenssimallin siirtymisestä ei ole tehty päätöksiä, yhä useampi arvioi olevan vain ajan kysymys, kunnes poliitikot joutuvat sääntelemään markkinaa lisenssimallilla monopolijärjestelmän sijaan.

Norjan tilanne muistuttaa monella tapaa Suomea

Norjassa kamppaillaan samojen kysymysten äärellä kuin Suomessa muutamien viime vuosien aikana. Norjan ja Suomen monopolit ovat olleet viimeisimpiä koko Euroopassa, ja niitä on perusteltu nimenomaan vastuullisuudella ja haittojen ehkäisyllä.

Molemmissa maissa on kuitenkin kohdattu samoja haasteita. Norjassa laittomia rahapelisivustoja on pyritty karsimaan muun muassa DNS-estoilla, jotka kieltävät pääsyn tietyille rahapelisivustoille. Samalla kuitenkin uusia laittomia rahapelisivustoja ilmestyy markkinoille nopeammin kuin niitä ehditään estämään.

Suomessa kokeiltiin puolestaan maksublokkeja, joilla pyrittiin estämään pelaaminen ulkomaisilla kasinoilla. Nekään eivät kuitenkaan toimineet halutulla tavalla pelaajien hyödyntäessä vaihtoehtoisia rahansiirtomenetelmiä, kuten nettilompakoita ja kryptovaluuttoja.

Lopputuloksena molemmissa maissa on ollut hyvin samankaltainen tilanne: yhä useampi pelaaja pelaa ulkomaisilla kasinoilla, jotka eivät kuulu valvonnan piiriin. Näin ollen kritiikki järjestelmän toimivuudesta on kasvanut vuosi vuodelta, yksi ongelmatilanne kerrallaan.

Suomessa tilanne on kuitenkin hiljattain muuttunut, kun kauan odotettu muutos sai vihdoin tuulta purjeisiinsa. Lisenssijärjestelmään siirtyminen lyötiin lukkoon, ja järjestelmän on määrä avautua vuoden 2027 alussa. Hieman alkuperäistä aikataulua myöhemmin, mutta kuitenkin.

Nähtäväksi jää, miten Suomen lisenssijärjestelmä lähtee toimimaan ja seuraako Norja vanavedessä.