Tutkijat varoittavat: Suomen rahapeliuudistus voi olla valtiolle kallis virhe

Suomessa on tarkoitus siirtyä vuoden 2027 alussa uuteen rahapelien lisenssijärjestelmään, mikä korvaa nykyisen Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmän. Hallitus on antanut uuden rahapelilain esityksen eduskunnalle.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kutsui Riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskuksen (CEACG) antamaan asiantuntijalausunnon lakiesityksestä. Lausuntonsa jälkeen CEACG on julkaissut aiheesta blogikirjoituksen Helsingin yliopiston verkkosivuilla. CEACG on tutkimusyksikkö, joka kuuluu Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan.

Blogikirjoituksessa CEACG:n tutkijoiden kerrotaan arvioivan, että ”uusi rahapelien lisenssijärjestelmä tuo valtiolle enemmän kustannuksia kuin taloudellista hyötyä”.

Me Turtlebetillä päätimme perehtyä tarkemmin tähän Helsingin yliopiston julkaisemaan näkemykseen. Tässä uutisartikkelissa kerromme tarkemmin CEACG:n tutkimuksen keskeisimmät sisällöt sekä spekuloimme tulevan rahapelin lisenssijärjestelmän vaikutusta Suomen valtiontalouteen.

Mitä lisenssijärjestelmällä tavoitellaan ja mikä on lähtötilanne?

Suomen uutta rahapelilakia ja lisenssijärjestelmää perustellaan pelihaittojen vähentämisellä ja ehkäisemisellä sekä kanavointiasteen parantamisella. Kanavoinnilla tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että kuinka paljon suomalaisten rahapelaamisesta kohdistuu Suomen rahapelijärjestelmän sisäisille toimijoille.

Nykyisessä yksinoikeusjärjestelmässä Suomessa on yksi toimija – eli Veikkaus (Ahvenanmaalla myös Paf). Veikkaus kertoi vuoden 2024 vuosikatsauksessaan sen osuuden koko Suomen digitaalisesta rahapelimarkkinasta olleen noin puolet.

Käytännössä siis 50 prosenttia suomalaisten pelaamisesta kohdistui ulkomaisille toimijoille, mistä Suomen valtio ei saanut verotuloja ollenkaan. Rahapelialaa tutkivan H2 Gambling Capitalin mukaan suomalaisten ulkomaille pelaama summa vuonna 2024 oli yli 550 miljoonaa euroa.

Vuonna 2024 Veikkaus tuloutti valtiolle noin 591 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että lisenssijärjestelmä voisi tuottaa Suomen valtiolle vuosittain noin 570–760 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan järjestelmämuutoksella voisi olla siis positiivinen taloudellinen vaikutus Suomen valtiontalouteen.

Lisäksi asiantuntijat ovat kertoneet Suomen valtion tavoittelevan, että kanavointiaste saataisiin nostettua noin 90 prosentin tasolle. Lisenssijärjestelmässä tämä käytännössä tarkoittaisi sitä, että 90 prosenttia suomalaisten nettirahapelaamisesta tapahtuisi sellaisilla nettikasinoilla ja vedonlyöntisivuilla, mitkä ovat saaneet uudessa järjestelmässä Suomen lisenssin eli toimiluvan.

”Suomen valtiontalous jää rahapelien lisenssijärjestelmässä häviäjän rooliin”

Helsingin yliopiston Riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskus (CEACG) on ottanut kantaa oman tutkimuksensa kautta kantaa uuden järjestelmän tuottavuuteen ja taloudellisiin vaikutuksiin valtiontaloudelle.

CEACG:n tutkimushavainnot ja päätelmät ovat hyvin erilaisia kuin viranomaisten arviot. Tutkimuksen tuloksista ja havainnoista kertovassa blogikirjoituksessa todetaankin, että nykyinen lakiesitys johtaisi siihen, että ”Suomen valtiontalous jää lisenssijärjestelmässä häviäjän rooliin”.

Helsingin yliopiston tutkimuskeskuksen keskeisimmät havainnot olemme listanneet alle.

Valtion tulot kasvavat vain, jos rahapelikulutus kasvaa merkittävästi

Hallituksen esityksessä arvioidaan, että valtio voisi saada verotuloja jopa yli miljardi euroa vuonna 2027, eli lisenssijärjestelmän toiminnan ensimmäisenä vuotena. Vuodesta 2028 eteenpäin arvioidut tulot putoaisivat kuitenkin 500–700 miljoonaan euroon.

CEACG toteaa, että pelkästään 500–700 miljoonan euron summan yltämiseen vaadittaisiin, että suomalaisten rahapelaamisen pitäisi lisääntyä huomattavasti. Hallituksen esityksen vaikutustenarvioinnissa, että lisenssijärjestelmällä on positiivinen vaikutus vain silloin, jos rahapelien kulutus lisääntyy entisestään.

Matala verotus iso riski

Lakiesityksen mukaan lisenssin saavat toimijat maksaisivat suomalaisilta pelaajilta saamistaan tuotoista 22 prosenttia arpajaisveroa Suomen valtiolle. Tämä on matalampi kuin yleinen 25,5 prosentin arvonlisävero. CEACG kuvailee, että ”rahapelaamisesta tulisi siis ikään kuin valtion taloudellisesti tukemaa toimintaa”. Rahapeliyhtiöt eivät maksaisi muita veroja.

CEACG toteaa myös, että alhainen verotus ei takaa korkeaa kanavointiastetta. Yleisesti rahapelialaan liittyen ajatellaan, että näin olisi, mutta CEACG:n tutkimuksen havainnot osoittavat muuta.

Tutkimuksessaan CEACG vertasi rahapelien verotusta ja kanavointiastetta 29 eri Euroopan maassa. Tutkimusryhmä ei löytänyt ”minkäänlaista negatiivista korrelaatiota verokannan ja kanavointiasteen välillä”. Joissain tapauksissa korkeampi verotus jopa yhdistyi korkeampaan kanavointiasteeseen.

Esimerkiksi Tanskassa veroaste nostettiin vuonna 2021 20 prosentista 28 prosenttiin. Muutoksen myötä kanavointiaste ei laskenut, vaan nousi urheiluvedonlyönnin osalta. Hollannissa puolestaan arpajaisveroa on nostettu parin viime vuoden aikana onnistuneesti 30 prosenteista 34,2 prosenttiin ja ensi vuonna se nousee 37,8 prosenttiin.

Rahapelihaittojen sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset ylittävät valtion tulot

CEACG mainitsee, että hallituksen esityksessä yhteiskunnallisten kustannusten kohdalla huomioon on otettu ainoastaan pelihaittatyö. Tämä antaa rajatun kuvan rahapelaamisen todellisista kustannuksista.

CEACG toteaa, että Suomessa ei ole tehty samanlaisia rahapelaamisen haittakustannuslaskelmia kuin ulkomailla. Kansainvälisissä laskelmissa on huomioitu esimerkiksi velkaantuminen ja talousongelmat, työttömyys, valvonta ja sääntely, tutkimus ja ehkäisevä työ, perheiden kokemat haitat sekä muut epäsuorat rahapelihaittakustannukset.

Tällaiset seikat huomioon ottavat arviot viittaavat siihen, että ”yhteiskunnallisten kustannusten mediaani on vuosittain noin 346 euroa jokaista yli 15-vuotiasta kansalaista kohden”. Tämä tarkoittaa, että vuosikustannukset koko Suomessa vuositasolla olisivat noin 1,6 miljardia euroa.

CEACG mainitsee tämän summan perustuvan vieläpä maltilliseen arvioon, eli todellisuudessa kustannukset voisivat olla vielä suuremmat.

CEACG toteaakin, että näillä arvioilla Suomen lisenssijärjestelmän yhteiskunnalliset kustannukset ”ylittävät kaikkein optimistisimmatkin tuottoarviot noin 600 miljoonalla eurolla”. Nämä valtavat haittakustannukset jäisivät suomalaisten maksettavaksi, sillä Suomessa rahapeliongelmien hoidosta ovat vastuussa hyvinvointialueet.

Yhteenveto: Lakiesityksen mukainen lisenssijärjestelmä ei ehkä ole järkevä valtiontalouden kannalta

CEACG:n tutkimustyö haastaa siis vahvasti hallituksen esityksen siitä, että rahapelien lisenssijärjestelmä olisi valtiolle taloudellisesti hyödyllinen. Tutkimuskeskuksen mukaan ehdotettu verotus on jäämässä liian alhaiseksi verrattuna haittakustannuksiin. Tuloja ei tulisi siis tarpeeksi järjestelmän aiheuttamiin menoihin nähden.

Helsingin yliopiston tutkimuskeskus pitää todennäköisenä, että haittakustannukset kasvavat merkittävästi, kun rahapelien markkinointi lisääntyy. Sen mukaan vastuuta haittojen ehkäisystä siirretään rahapeliyhtiöille, vaikka lakiesityksessä ei ole määritelty, mitä huolenpitovelvollisuus rahapeliyhtiöille käytännössä tarkoittaa.

Blogikirjoituksensa lopussa CEACG toteaakin ytimekkäästi: ”Tuleva lisenssijärjestelmä hyödyttää siis ensisijaisesti peliyhtiöitä ja jättää Suomen valtiotalouden ja suomalaiset häviäjän rooliin”.

Lisenssijärjestelmän onnistumisessa valtiontalouden ja rahapelihaittojen ehkäisyn kannalta on siis isoja kysymysmerkkejä.

Tärkeää on kuitenkin ottaa huomioon, että tutkimuksessa CEACG kommentoi vasta lakiesitystä, mikä menee vielä eduskunnan käsittelyyn ennen kuin laki astuu voimaan. Eduskunnan ja valiokuntien käsittelyssä lakiesitykseen voi tulla vielä merkittäviä muutoksia.

Muutoksia voi siis tulla vielä esimerkiksi veroprosenttiin, kanavointitavoitteeseen ja rahapeliyhtiöille asetettaviin markkinointirajoituksiin. Yksittäiset pienemmät pykälämuutokset voivat pitää suunnitellun aikataulun ennallaan, mutta laajat muutokset voivat johtaa lain ja lisenssijärjestelmän voimaantulon viivästymiseen.

Tiukka tavoiteaikataulu tosin tarkoittaa, että merkittävän suuria muutoksia lakiin tehdään todennäköisesti vain siinä tapauksessa, jos muutoksia pidetään välttämättöminä.

Suomessa ollaan nyt merkittävässä käännekohdassa rahapelijärjestelmän uudistamisessa. CEACG:n tutkimus alleviivaa eduskunnan lopullisten päätösten merkityksellisyyttä Suomen valtiontaloudelle. Nähtäväksi jää, kuinka paljon valiokuntien ja eduskunnan käsittelyssä lakiesitykseen tulee vielä muutoksia – ja minkälainen Suomen lisenssijärjestelmästä tulee niiden myötä olemaan.

Lähteet:

Riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskus (CEACG)

Sisäministeriö

Veikkaus

Gambling Guru

Katso myös nämä artikkelit