Rahapelaamisen historia Suomessa – lottohuumasta lisenssijärjestelmään
Rahapelit ja niitä edeltävät arpa- sekä onnenpelit ovat olleet osa suomalaista yhteiskuntaa jo satojen vuosien ajan. Suomalaiset ovat olleet innokasta pelikansaa todella pitkään. Varhaiset rahapeleihin kytkeytyvät pelit saapuivat Suomeen jo 1500- ja 1600-luvulla. Esimerkiksi nykymuotoiset pelikortit saapuivat Suomeen 1600-luvulla, jolloin ne olivat aluksi sotilaiden hupi- ja ajanviettotapa.
1700-luvulla Suomen ollessa osa Ruotsin valtakuntaa, alkoi valtiovalta järjestämään raha-arpajaisia, joista tulot kerättiin julkisiin tarkoituksiin ja hyväntekeväisyyteen. Tästä on kuljettu pitkä matka siihen, mitä rahapelaaminen Suomessa on nykyään.
Tässä artikkelissa kerromme tiivistetysti Suomen rahapelaamisen historian, sen käännekohdat, merkittävimmät vuodet, nykytilanteen ja kurkistamme siihen, miltä rahapelaamisen tulevaisuus näyttää Suomessa.
Rahapelaamisen varhaisvaiheet Suomessa 1800-luvulta 1930-luvulle
1800-luvun jälkipuoliskolla tavara-arpajaiset alkoivat yleistymään Suomessa. Varsinkin maaseudun huveissa tavara-arpajaisista tuli ajanviete, joka yhdisti ihmisiä. Harvalukuinen herraskansa ei pystynyt järjestämään vain omalla piirillään laajamittaisia arpajaisia ja muita pelejä, joten talonpojat pääsivät myös mukaan tavara-arpajaisiin.
Vaikka arpajaiset ja rahapelaaminen olivat yleistyvää hupia, pidettiin rahapelaamista paheksuttavana ja sitä salailtiin. Suomessa vuoden 1889 rikoslaki kielsi uhka- ja rahapelaamisen aina 1920-luvulle saakka. Tavara-arpajaiset tosin olivat tällä väliajalla sallittuja.
1920-luvulla Suomen valtiovallassa ryhdyttiin pohtimaan, että laittoman ja salatun raha- ja uhkapelaamisen rahavirrat halutaan hyödyntää yhteiskuntaa ja kotimaista kulttuuria varten. Tästä voidaankin katsoa alkavan Suomen nykymuotoisen rahapelaamisen historia.
Suomen ensimmäinen järjestäytynyt rahapeli oli Suomalaisen Oopperan ja Suomen Kansallisteatterin rahoitukseen kytkeytyvä kuponkipelin nimeltään Raha-arpajaiset. Vuonna 1926 näille kulttuuritaloille myönnettiin toimilupa raha-arpajaisten järjestämiseen.
Samoihin aikoihin järjestettiin Suomen ensimmäisiä toto-pelejä ja hiljalleen myös ensimmäiset pajatsopelit saapuivat Suomeen. Aluksi pajatsot olivat yksityisyrittäjien omistamia, niitä sai pelata kuka tahansa iästä riippumatta ja pelaamisen valvonta oli tehotonta. Vuonna 1933 voimaan tuli asetus, jonka mukaan hyväntekeväisyysjärjestöt saivat yksinoikeuden raha-automaattien pitoon.
Muutos tähän tuli jo vuonna 1938, jolloin Suomessa valtiovalta ja kahdeksan hyväntekeväisyysjärjestöä perusivat yhdessä yleishyödyllisen Raha-automaattiyhdistyksen (RAY). RAY:lle annettiin yksinoikeus pajatsoihin ja rahapeliautomaatteihin.
RAY:n voitot kerättiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin ja rahaa jaettiin 84 eri sosiaali- ja terveysjärjestölle. RAY:n rahapelaamisesta keräämää rahaa annettiin paljon esimerkiksi lastensuojeluun.
Veikkaus perustettiin vuonna 1940 ja vedonlyönti yleistyi Suomessa
Vuosi 1940 oli Suomen rahapelihistoriassa erittäin merkittävä. Tuolloin perustettiin vedonlyönnin tarjoamiseen keskittyvä Oy Tippaustoimisto Ab, josta myöhemmin tuli Veikkaus. Yhtiön omistivat aluksi urheilujärjestöt. Heti perustamisvuodesta alkaen yhtiö tarjosi vakioveikkausta, eli pelin, joka tunnetaan nimellä Vakio. Se on Veikkauksen historian vanhin peli ja pelattavissa edelleen Veikkauksella.
Urheilu ja Veikkaus olivat vahvasti toisiinsa sitoutuneita jo 1940- ja 1950-luvuilla, jolloin Suomessa rakennettiin runsaasti uusia urheilupaikkoja veikkausvoittovaroilla rahoitettuna. Vuonna 1970 valtio osti Oy Tippaustoimisto Ab:n osakkeet järjestöiltä ja yhtiön nimi muutettiin Oy Veikkaus Ab:ksi.
Veikkauksen voitot Suomessa kanavoitiin urheilun ja liikunnan edistämiseen, taiteeseen, kulttuuriin, nuorisotyöhön, tieteeseen, tutkimukseen ja hevosurheilun tukemiseen.
Veikkauksen suosituimpia vedonlyöntipelejä ovat olleet sen perustamisesta saakka pelattavissa ollut Vakio ja vuonna 1993 aloitettu Pitkäveto.
Lotto saapui Suomeen vuonna 1971 – jättimenestys, josta tuli suomalaisten suosikkipeli
Suomessa oli keskusteltu lottopelistä jo pitkään ennen kuin sitä aloitettiin täällä pelaamaan. Veikkaus olikin ottanut kantaa siihen, että pitäisikö peli tuoda Suomeen. Yhtiön sisällä siihen liittyi epäluuloa, että Suomen väkiluku ei riittäisi lottopelin järjestämiseen.
Käännekohta tälle oli vuosi 1970. Tuolloin Sveitsissä aloitettiin lottoaminen. Lotosta tuli siellä heti iso menestys. Veikkauksen johtajat vakuuttuivat tästä, sillä Suomen ja Sveitsin väkiluvut olivat hyvin lähellä toisiaan. Veikkauksella päätettiin tuoda lottopeli Suomeen.
Lottojärjestelmäksi kopioitiin Sveitsistä suoraan pelijärjestelmä, jossa arvottiin 6 varsinaista ja 3 lisänumeroa 40:stä. Suomen ensimmäisen lottokierroksen myynti aloitettiin 11.12.1970 Veikkauksen järjestämänä.
Ensimmäisen lottokierroksen arvonta näytettiin televisiossa 3.1.1971. Arvontaa kerrotaan televisioiden äärellä jännittäneen miljoona suomalaista, ja ne jotka eivät omaa televisiota omistaneet, kuuntelivat arvontaa radiosta.
Loton ensimmäisellä kierroksella napsahti heti yksi täysosuma. Suomen historian ensimmäinen Loton pääpotin voittaja oli myyjätär Sanni Mielonen Ylivieskasta. Hän voitti 343 825 markkaa.
Lotosta tuli nopeasti 1970-luvussa Veikkauksen suosituin ja eniten rahaa tuottavin peli. Vuonna 1975 Lotto tuotti 82,4 prosenttia Veikkauksen liikevaihdosta. Nykypäivään saakka Lotto on pysynyt Veikkauksen suosituimpana pelinä ja se on edelleen merkittävä osa suomalaista pelikulttuuria.
Vuosien saatossa Loton pelimuodot ovat muuttuneet useita kertoja. Nykyään Veikkauksen Lottoa pelataan järjestelmällä, jossa arvotaan 7 numeroa 40:stä ja yksi lisänumero – mukana on myös yhden plusnumeron arvonta 30 numerosta.
Suomen Loton historian isoin voitto on 15,8 miljoonaa euroa, joka meni kierroksella 37/2022 Siilinjärvelle. Veikkaus toi pelivalikoimaansa uutena lottopelinä vuonna 2012 useiden maiden yhteispotilla toimivan Eurojackpotin, jossa tarjolla on Lottoa huomattavasti isompia päävoittoja.
Eurojackpotissa Suomen historian suurin voitto on 91,9 miljoonaa euroa. Uskomaton yhteensattuma on, että myös tämä historiallinen voitto meni Siilinjärvelle kierroksella 34/2019. Voittopotti jakautui 50 osuuden porukkapelin tehneelle joukolle ihmisiä.
Rahapeliyhtiöt yhdistyivät vuonna 2017 – nykyinen Veikkaus muodostui
Vuonna 2017 Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja Fintoto yhdistyivät Valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä. Uuden yhtiön nimeksi valikoitui Veikkaus Oy.
Ennen tätä yhdistymistä vanha Veikkaus vastasi arvonta- ja vedonlyöntipeleistä, RAY rahapeliautomaateista ja Fintoto ravipeleistä. Uudessa yhtiössä nämä kaikki pelit siirtyivät yhden toimijan, eli Veikkaus Oy:n, järjestettäväksi.
Veikkaus Oy:llä on tästä lähtien ollut lain mukaan täysi yksinoikeus rahapelien järjestämiseen Manner-Suomessa. Ahvenanmaalla yksinoikeus rahapeleihin on Pafilla.
Nykyään Veikkaus tarjoaa peleinä lottoja ja muita arvontapelejä, vedonlyöntiä, kasinopelejä, arpoja ja pokeria niin fyysisillä pelipisteillä kuin internetissäkin.
Vaikka Veikkauksella on Suomessa yksinoikeus rahapelien järjestämiseen, tarjoamiseen ja markkinointiin, on internetissä ulkomaisilla rahapelisivustoilla pelaaminen täysin laillista suomalaisille pelaajille.

Rahapelaamisen suosio 2020-luvulla on korkealla
Rahapeleillä on pitkä historia Suomessa ja rahapelien suosio on edelleen korkealla. Esimerkiksi vuonna 2022 suomalaiset hävisivät yhteensä 1070 miljoonaa euroa Veikkauksen peleihin. Vuonna 2022 suomalainen käytti keskimäärin 240 euroa Veikkauksen peleihin vuodessa.
Huomattava on myös, että nämä ovat ainoastaan Veikkauksen peleihin käytetyt summat. Suomalaisten nettipelaamisesta 2020-luvulla noin 50 prosenttia on kohdistunut ulkomaisille rahapelisivustoille.
THL:n vuonna 2023 toteuttaman tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista oli pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana.
Nämä lukemat kertovat siitä, että rahapelaaminen elää vahvana Suomessa. Isoja muutoksia Suomen rahapelijärjestelmään on kuitenkin pian luvassa
Rahapelaamisen tulevaisuuden näkymät Suomessa – lisenssijärjestelmä tulee käyttöön vuonna 2027
Suomen rahapelijärjestelmä on nyt historiallisessa murroskohdassa. Hallitus on päättänyt luopua rahapelaamisen yksinoikeusmallista, mikä tarkoittaa, että Veikkauksen yksinoikeus puretaan. Suomessa siirrytään niin sanottuun lisenssijärjestelmään vuonna 2027. Lisenssijärjestelmässä myös ulkomaiset rahapeliyhtiöt voivat hakea toimilupaa Suomessa toimisesta.
Arvontapelit, kuten Lotto ja Eurojackpot sekä fyysiset pelipaikat jäävät uudessa järjestelmässä edelleen yksinoikeuksella Veikkauksella. Tulevassa lisenssijärjestelmässä uutta on, että toimiluvan saavat muutkin rahapeliyhtiöt pääsevät markkinoimaan ja mainostamaan netin kautta pelattavia kasino- ja vedonlyöntipelejään Suomessa.
Toimiluvan Suomesta saavat rahapeliyhtiöt tulisivat nykyisen hallituksen esityksen mukaan maksamaan lisenssimaksuja ja tuotoistaan 22 prosenttia veroa Suomen valtiolle.
Tällä uudistuksella Suomi tavoittelee sitä, että suomalaisten nettipelaamisesta ainakin noin 90 prosenttia kohdistuisi sellaisille rahapeliyhtiöille, joilla on Suomen lisenssi, jotta suomalaisten pelaamista rahoista saataisiin enemmän verotuloja valtionkassaan.
Ennen lisenssijärjestelmään siirtymistä Veikkauksen osuus Suomen digitaalisesta rahapelimarkkinasta on ollut noin 50 prosenttia. Käytännössä puolet suomalaisten pelaamista euroista on siis mennyt täysin ohi Suomen valtion kassan. Lisenssijärjestelmällä pyritään korjaamaan juuri tätä tilannetta.
Lisenssijärjestelmän astuessa voimaan vuonna 2027 tulevat lisenssin saaneet rahapeliyhtiöt markkinoimaan ja mainostamaan hyvin intensiivisesti ja isoin panostuksin Suomessa. Tämä voikin johtaa siihen, että rahapelien näkyvyys ja mainonta kasvavat aivan uudenlaiselle tasolle, mitä Suomessa ei ole aikaisemmin koettu.
Lisenssijärjestelmässä rahapeliyhtiöiden toimintaa Suomessa tulee valvomaan uusi Lupa- ja valvontavirasto. Sille annetaan laajat toimivaltuudet tätä varten. Lupa- ja valvontavirastolla olisi valtuudet puuttua kaikkien toimiluvallisten peliyhtiöiden lainvastaiseen toimintaan uhkasakkojen antamisella, markkinoinnin kieltämisellä ja jopa toimiluvan peruuttamisella.
Suomen rahapelaamisen historiassa ollaan siis siirtymässä täysin uudelle sivulle. Seuraavat vuodet ovat erityisen mielenkiintoisia ja merkittäviä Suomen rahapelaamisen tulevaisuudelle.
Lähteet:
Niemelä, Outi. 2013. Lottokansaksi lottotytön matkassa -kirja.
Veikkaus.fi
Peluuri
Valtioneuvosto
THL
Katso myös nämä artikkelit

Erikoistuminen: Vedonlyönti
Artikkelit: 143
TUTUSTU KIRJOITTAJAAN