Suomessa vaaditaan vastuullisempaa rahapeliuutisointia
Suomalaiset asiantuntijatahot sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt vaativat medialta entistä vastuullisempaa rahapeliuutisointia.
Rahapelien markkinointi Suomessa on jo entuudestaan runsasta ja sen odotetaan lisääntyvän etenkin nyt, kun vuodesta 2027 lähtien lisenssin saaneet suomalaiset kasinot saavat luvan tarjota pelejään ja markkinoida toimintaansa Suomen rajojen sisäpuolella.
Rahapelihaittojen viestintäverkosto on julkaissut uuden vetoomuksen eettisen rahapeliuutisoinnin puolesta. Siinä korostetaan muun muassa median vastuuta siitä, kuinka rahapelaaminen ja siihen liittyvät ongelmat ymmärretään yhteiskunnassa.
Rahapelit vahvasti läsnä suomalaisten arjessa
Rahapelaaminen ja rahapelimarkkinointi ovat jo nyt vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Tästä kertoo muun muassa se, että Veikkaus oli vuoden 2015 alussa Suomen suurin mainostaja tv- ja radiomainonnassa sekä toiseksi suurin multimedia- ja verkkomainonnassa.
Markkinointi voi altistaa helposti liialliselle pelaamiselle. Erityisesti suuret rahapelivoitot ylittävät usein uutiskynnyksen. Mehukkaat voittotarinat ja voittoja korostava uutisointi voivat vahvistaa virheellisiä ajatuksia ja lisätä ongelmapelaamista. Samalla voittotarinoiden korostaminen voi myös luoda vääristyneen mielikuvan siitä, että taloudellisia ongelmia voi ratkaista pelaamalla.
Myös rahapeliyhtiöiden tiedotteisiin pohjautuva uutisointi ja urheilusponsoroinnin näkyvyys voivat toimia piilomainontana ja vahvistaa vääränlaisia käsityksiä rahapelaamisen luonteesta.
Rahapelien näkyvyys lisääntyy lakiuudistuksen myötä
Tulevan lakiuudistuksen myötä uutisointi ei suinkaan ole vähentymässä, vaan päinvastoin.
Suomen rahapelilisenssi avautuu vuonna 2027, jonka myötä ulkomaiset rahapeliyritykset voivat Suomen pelilisenssin voimin toimia sekä markkinoida toimintaansa Suomessa. Lakiuudistus tulee lisäämään niin markkinointia, sponsorointia kuin rahapelien näkyvyyttä merkittävästi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä rahapelihaittoja ehkäisevät järjestöt, kuten Tiltti, EHYT ry, Sovatek, Kuopion kriisikeskus, Tyynelä, Sosped, Peluuri, A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto ja Peliklinikka, ovatkin siksi laatineet uuden vetoomuksen, jossa korostetaan median roolia rahapeliuutisoinnin suhteen. Vetoomuksen tavoitteena on saada toimitukset laatimaan omat eettiset linjauksensa rahapeliuutisointiin.
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen kommentoi asiaa näin:
”Rahapelilain uudistus mullistaa suomalaiset rahapelimarkkinat. Se lisää markkinointia, sponsorointia ja rahapelien näkyvyyttä arjessa ja mediassa. Tässä tilanteessa median rooli on ratkaiseva: uutisointi voi joko normalisoida haittoja tai tukea niiden ehkäisyä.”
Peluurin päällikkö Inka Silvennoinen puolestaan painottaa näkökulmien monipuolisuutta:
”Toivomme, että toimituksissa pohditaan tietoisesti, millaisia mielikuvia rahapelaamisesta ja ongelmallisesti pelaavista ihmisistä välitetään. Pelkän yksilön vastuun korostamisen sijaan uutisoinnissa olisi tärkeää nostaa kriittisesti esiin rahapelien ja rahapeliteollisuuden toimintatapoja sekä niihin liittyviä taloudellisia intressejä.”
Lisääntyvän rahapelinäkyvyyden ja markkinoinnin myötä toimitusten tulisi myös näkyvästi kertoa, mistä pelaajat saavat apua mahdolliseen ongelmapelaamiseen.
Mitä median tulisi huomioida?
Alla vielä kiteytettynä, mitä näkökulmia Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n vetoomuksessa nostetaan esiin rahapeliuutisointiin liittyen:
- Voittotarinat voivat yllyttää rahapelaamiseen toimia piilomainontana.
- Rahapelaamisen liittyvä uutisointi voi hämärtää ihmisten käsityksiä rahapelien sattumanvaraisuudesta.
- Rahapeliyhtiöillä ja urheilutoimijoilla on rahapelaamiseen liittyviä moninaisia taloudellisia intressejä. Tämä on hyvä huomioida toimituksissa.
- Urheilu-uutisointi voi lisätä rahapelien ja sponsoroinnin näkyvyyttä.
- Toimituksissa voidaan joko vahvistaa tai purkaa rahapeliongelmaan liittyvää haitallista stigmaa.
- Kuvat ovat tärkeä osa tarinaa sekä rahapelaamisesta ja ongelmallisesti pelaavista syntyneitä mielikuvia.
- Rahapelien markkinointi ja mainonta lisäävät pelaamista ja rahapelihaittoja.
Rahapelihaitat koskettavat jo nyt laajasti suomalaisia
THL:n vuoden 2023 väestökyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista on pelannut jotain rahapeliä viimeisen 12 kuukauden aikana. Kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla pelasi 4,2 prosenttia vastaajista eli noin 151 000 ihmistä.
Alhaisen riskin tasolla pelanneita oli puolestaan 9 prosenttia eli noin 325 000 ihmistä, ja joka viidennellä suomalaiselle eli noin 733 000:lla on läheinen, jolla on ollut ongelmallista rahapelaamista.
Ongelmia esiintyy eniten 18-34-vuotiailla, työttömillä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla ja pitkäaikaissairailla.
Tyypillisin rahapelihaitta on oman pelaamisen hallinnan puute, jolloin tulee pelattua enemmän kuin ennalta oli aikonut. Toiseksi tyypillisin haitta on niin sanottu tappioiden jahtaaminen: pelaaja palaa jonain toisena päivänä pelaamaan lisää yrittääkseen voittaa häviämänsä rahat takaisin.
Riskitason pelaaminen on ollut kasvussa viime vuosina, ja järjestöjen mukaan nykyinen uutisointi voi osaltaan lisätä rahapelihaittoja sekä vahvistaa virheellisiä käsityksiä pelaamisesta. Etenkin nyt, kun monet uudet toimijat pääsevät pian markkinoimaan Suomen rajojen sisäpuolelle.
Vaikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä rahapelihaittoja ehkäisevien järjestöjen vetoomus on hiljattain julkaistu tuoreeltaan ja nostettu uudelleen esille, ei raportoituja reaktioita mediataloilta ole kuitenkaan ainakaan vielä näkynyt julkisuudessa.
Uutisointia on lähinnä vasta järjestöjen omissa kanavissa. Vaikutukset näkyvätkin hitaasti, kenties vain toimitusten sisäisinä linjauksina, eikä niinkään julkisina kannanottoina.