Vedonlyönnin ammattilaisia uhkaa työttömyys Suomessa – verottajan linjaus uhkaa koko ammattikuntaa
Suomen rahapelimarkkina muuttuu täysin kesällä 2027, jolloin tapahtuu siirtyminen lisenssipohjaiseen rahapelijärjestelmään. Uudistus tuo Suomen markkinoille monia kymmeniä kansainvälisiä rahapelitoimijoita. Rahapelien mainonta ja markkinointi sekä pelihaittojen ehkäisy ovat olleet polttavia puheenaiheita, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt yksittäisille ihmisille koituvat seuraukset.
Yksi tällainen ryhmä on suomalaiset vedonlyöntiammattilaiset. Verohallinnon linjaus vedonlyöntivoittojen suhteen tulevassa lisenssijärjestelmässä uhkaa koko ammattikunnan elantoa. Jos Verohallinnon linjaus pitää, voivat vedonlyöntiammattilaiset joutua luopumaan ammatistaan kokonaan.
Lisenssijärjestelmä muuttaa vedonlyöntivoittojen verotusta
Tällä hetkellä suomalaisten rahapelivoittojen verotus perustuu siihen, millä rahapelilisenssillä rahapeliyhtiö toimii. Voitot ovat verovapaita Veikkauksen peleistä ja rahapeliyhtiöiltä, joilla on ETA-alueeseen kuuluvan maan lisenssi (kuten Malta tai Viro). ETA-alueen ulkopuolisilla lisensseillä toimivilta rahapeliyhtiöiltä kotiutetut voitot ovat veronalaista tuloa.
Vuonna 2027 tähän on tulossa merkittävä muutos. Lisenssijärjestelmässä voittojen verovapaus koskisi vain sellaisia rahapelejä, joita tarjoavat Suomen toimiluvan saaneet yhtiöt. Kaikki muualta saadut voitot olisivat veronalaista tuloa.
Tämä vaikuttaa erityisesti ammattimaisesti vedonlyöntiä pelaaviin, sillä usein he pelaavat kansainvälisillä rahapelisivustoilla, jotka tarjoavat korkeat panosrajat ja sallivat pitkäjänteisen voitollisen pelaamisen. Tällaisia yhtiöitä on markkinoilla enää muutamia, eikä ole millään tavalla varmaa, että ne hakisivat Suomen lisenssiä.
Verottajan linjaus tekee ammattimaisesta vedonlyönnistä taloudellisesti mahdotonta
Vedonlyöntiammattilaisten kannalta keskeinen ongelma uudistuksessa ei ole kuitenkaan, että mitkä voitot ovat veronalaisia, vaan miten voittoja ylipäätään verotetaan.
Verohallinto linjasi vuonna 2023, että urheiluvedonlyönnin voittoja tullaan verottamaan vetokohtaisesti, ei vuositasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokainen yksittäinen voittava veto lasketaan veronalaiseksi tuloksi, mutta tappioita ei voi vähentää verotuksessa.
Suomen Urheiluvedonlyöjät -yhdistyksen puheenjohtaja Kari Rajainmäki kuvasi tilannetta mahdottomaksi Helsingin Sanomien haastattelussa tammikuussa 2026.
– Kun ammattimainen vedonlyöjä lyö vetoja yhteensä 100 000 eurolla ja voitot ja tappiot ovat tasan 50 000 euroa, niin nettotuloa ei synny lainkaan. Silti veroa pitää maksaa 50 000 euron voitosta, totesi Rajainmäki Helsingin Sanomille.
Tämä siis tarkoittaa, että voitollinenkaan pelaaminen ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla, jos verot määräytyvät vedonlyönnin volyymin eikä todellisen tuloksen perusteella.
Verohallinto: vedonlyönti perustuu sattumaan
Verohallinnon linjaus perustuu vedonlyönnin luonteeseen. Verohallinnon johtava veroasiantuntija Olavi Tuomi toteaa Helsingin Sanomille, että vedonlyöjä ei voi vaikuttaa ottelun tai kilpailu lopputulokseen.
– Kun tuomari viheltää pilliin tai hevoset lähtevät juoksemaan auton takaa, vedonlyöjällä ei ole enää mahdollisuutta vaikuttaa siihen, voittaako hän vai ei, Tuomi toteaa.
Tämä on syy, miksi Verohallinto tulkitsee vedonlyönnin rahapeliksi, jossa sattuma ratkaisee voiton tai tappion. Tätä samaa logiikkaa ei kuitenkaan sovelleta kaikkiin rahapeleihin. Esimerkiksi pokerin Verohallinto katsoo erilaiseksi, koska pelaaja voi taidoillaan vaikuttaa lopputulokseen pitkällä aikavälillä.
Vedonlyöjien näkökulma asiaan on täysin erilainen. Heidän kantansa mukaan vedonlyönti perustuu todennäköisyyksien arviointiin, kertoimien vertailuun ja pitkän aikavälin odotusarvoon – kyseessä heidän mukaan on siis taitopeli.
Oikeustulkinta ei ole vielä varma
Verotukseen liittyvää tilannetta mutkistaa se, että asiasta ei ole vielä oikeuskäytäntöä. Hallintovaliokunta ei ottanut tuoreessa mietinnössään kantaa verottajan tulkintaan, vaikka peruslakivaliokunnalta tuli kehotus asian arviointiin.
Verohallinto onkin todennut päivittävänsä linjauksen sitten, jos asiasta syntyy korkeamman hallinto-oikeuden ratkaisuja. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että tällä hetkellä Suomessa asuvat ammattimaiset vedonlyöjät joutuvat elämään epävarmuudessa tulevaisuuden elannostaan.
Suomen Urheiluvedonlyöjät -yhdistys harkitseekin ammattivedonlyöjien puolia pitäviä jatkotoimia, mukaan lukien hallinto-oikeusprosessia. Lopullisen ratkaisun aikataulusta ei kuitenkaan ole mitään tietoa.
Kuinka paljon Suomessa on vedonlyöntiammattilaisia?
Suomen Urheiluvedonlyöjät -yhdistyksen puheenjohtaja Kari Rajainmäen mukaan Suomessa on arviolta noin 200 ihmistä, jotka saavat vedonlyönnistä joko pääasiallisen toimeentulon tai merkittäviä sivutuloja. Lisäksi heidän ympärilleen on rakentunut pienempi ekosysteemi, johon lukeutuu analytiikkatyötä, mallinnusta ja data-asiantuntijuutta.
Muuttavatko vedonlyöntiammattilaiset pois Suomesta?
Jos verottajan linjaus pitää, tekee se ammattimaisesta vedonlyönnistä käytännössä mahdotonta. Vaihtoehdot ammattivedonlyöjille ovat rajalliset. Yksi vaihtoehdoista on muutto ulkomaille sellaiseen maahan, missä vedonlyöntiä voi harjoittaa ilman vastaavaa verokohtelua. Tämä ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto kaikille, varsinkaan sellaisille, joiden perhe- ja elämäntilanne on sidottu Suomeen.
Esimerkiksi Rajainmäki kertoo Helsingin Sanomille asuneensa nuorempana Lontoossa, mutta enää hän ei muuttoa harkitse. Monille muillekaan vedonlyöntiammattilaisille muuttaminen ei ole todellinen vaihtoehto.
Vedonlyönnin ammattilaisille kyse ei ole harrastuksesta tai intohimosta, vaan työstä. Suomen lisenssijärjestelmään tulevalla verotulkinnalla mahdollisuus tähän työhön voi hävitä kokonaan. Samalla on olemassa riski siitä, että Suomesta häviäisi kokonaan ammattiryhmä, jonka osaaminen liittyy vahvasti dataan, analyysiin ja todennäköisyyksien hallintaan.
